Suomalaisten kuluttajien luottamus palautui jo kesäkuussa lähemmäs normaalia huhti- ja toukokuun romahdusten jälkeen. Pörssikurssit ovat kuroneet rotkon umpeen. Pubit ja ravintolat saivat kesäkuun alussa avata ovensa.
Harvempi meistä maailmanloppuun uskoikaan, mutta pitkäaikaista taantumaa ennusti muun muassa hallituksen nimittämä talouspolitiikkaa arvioiva arvovaltainen ekonomistien professoriryhmä Vesa Vihriälän johdolla. Taloustieteilijöillä on vaikutusvaltaa.
Vihriälän, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon perusteltu näkemys oli, ettei talous palaudu vielä vuoteen 2024 mennessä vuoden 2019 tasolle. Näkemys on lähellä myös valtiovarainministeriön huhtikuussa julkistamaa lähivuosien talousennustetta.
Talouskasvuun vaikuttavat ratkaisevasti työpanosten käyttö sekä tuottavuuden kehitys. VTT, dosentti ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander näkee asian talouskasvun osalta optimistisemmin. Kiander arvioi Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (2/2020) Vesa Vihriälän ekonomistityöryhmän raporttia.
"Pääomakantaa ei ole tuhoutumassa, teknologinen kehitys jatkuu. Vanhan trendin jatkuminen tarkoittaisi, että tuottavuuden taso olisi vuonna 2024 noin viisi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019."
”Akuutti kriisi toki supistaa voimakkaasti työpanosta erityisesti palvelualoilla, mutta on vaikea keksiä syitä siihen, miksi tällainen pudotus jatkuisi sen jälkeen, kun pandemia on mennyt ohitse. Pikemminkin lienee odotettavissa, että kysyntä ja työllisyys palaavat ennalleen epidemian päätyttyä", Kiander kirjoittaa.
Vertailukohtana voisi Kianderin mukaan toimia vuosien 1918–1920 espanjantauti, joka supisti taloutta. Epidemian jälkeen talouksien toipuminen oli kuitenkin nopeaa eikä kriisi aiheuttanut pysyviä käyttäytymismuutoksia.
Talouskriisien yhteydessä ekonomistien kiinnostus taloushistoriaan viriää. Menneestä pitää oppia.
Somekeskustelujen kotitalousanalogiat velkaantumisen suhteen eivät sovellu kansantalouteen. Kotimaan palveluliiketoiminta on yhtä arvokasta kuin tavaroiden ulkomaankauppakin.
Talouspolitiikan ja rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa yrityssektorin toipuminen ilman konkurssiaaltoa.
Ja pitää pankkijärjestelmä iskussa.
Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.