Fosforin maailmanmarkkinahinnan nousu pitää Itä-Lapissa sijaitsevan Soklin kaivoshankkeen hengissä. Varmaa kaivoksen avaaminen ei vielä kuitenkaan ole.
Yara Suomi ilmoitti viime viikolla, että kaivoksen fosforimalmin rikastaminen Venäjän Kovdorissa sijaitsevassa laitoksessa ei teknisistä syistä ole mahdollista.
”Tutkimuksissa kävi ilmi, että Soklin kaltaisen rautapitoisen fosforimalmin rikastaminen Kovdorin laitoksessa vaatisi niin isot muutostyöt, ettei se olisi kannattava vaihtoehto”, projektinvetäjä Eero Hemming Yaralta kertoo.
Nyt yhtiö selvittää uudelleen, kannattaako Sokliin rakentaa kokonaan uusi rikastamo. Asiaa selvitettiin viimeksi vuonna 2009. Silloin hanke todettiin kannattamattomaksi.
”Laskelmat pitää nyt tarkistaa. Fosforin maailmanmarkkinahinta on noussut selvästi. Yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa tehdyistä rikastuskokeista on myös saatu myönteisiä tuloksia”, Hemming vakuuttaa.
Kaivoksen avaamiseen liittyy siitä huolimatta epävarmuutta.
”Soklin kannattavuus on aina ollut kiikun kaakun. Uskomme hankkeeseen kuitenkin niin paljon, että tutkimuksia jatketaan.”
Hemmingin mukaan Yara ei vielä osaa arvioida, kuinka korkealle fosforin hinnan pitäisi nousta, jotta yli miljardin euron jätti-investointi tulisi kannattavaksi.
Ainakin tämä vuosi kuluu Hemmingin mukaan vielä lisätutkimuksiin ja kairauksiin.
Soklin kaivos edellyttäisi vuonna 2010 hiljentyneen Sallan junaradan herättämistä henkiin ja uuden yhteyden rakentamista Kelloselästä Sokliin.
”Käytännössä malmi kuljetettaisiin Perämeren satamien kautta Yaran Norjan lannoitetehtaille, koska Suomen tehtaat ovat jo Siilinjärven kaivoksen malmilla täyskäytöllä.”
Sallan radan olemassa olevan osuuden kunnostus maksaisi arviolta 80 miljoonaa ja uuden Kelloselkä–Sokli-yhteyden rakentaminen noin 200 miljoonaa euroa.
Toteutuessaan kaivoshanke olisi merkittävä työllistäjä Itä-Lapissa. Työpaikkoja syntyisi suoraan kaivokseen parisataa ja välillisesti jopa 450. Rakennusaikana kaivos työllistäisi 600 henkeä.
NIKLAS HOLMBERG