Suolistolla ja aivoilla on mutkikas mutta tiivis suhde – viimeaikaiset tutkimukset valottavat suolistomikrobien yhteyttä neurologisiin sairauksiin

Suolistomikrobien vaikutuksesta aivoterveyteen ja neurologisiin sairauksiin saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Esimerkiksi Parkinson-potilailla mikrobiston on todettu olevan erilainen kuin terveillä ihmisillä. Myös MS-taudilla tiedetään olevan yhteys suolistoon.

"Viime vuosina on tullut selväksi, että suolisto ja aivot ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Ne ovat hermoston eri osia”, tiivistää neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans.

Scheperjans johtaa Hus Neurokeskuksessa tutkimusryhmää, joka selvittää suolistomikrobien vaikutusta Parkinsonin tautiin.

Suolistoa on kutsuttu jopa toisiksi aivoiksi. Scheperjans hieman toppuuttelee vertausta muistuttamalla, että aivoissa on 80 miljardia hermosolua ja suolistossa selvästi vähemmän, 500 miljoonaa. Molemmat hermoverkostot ovat kuitenkin tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

Husin tutkijat ovat saaneet selville, että laajakirjoisten antibioottien toistuvalla käytöllä on yhteys Parkinsonin tautiin. Antibioottikuurit hävittävät hyödyllisiä suolistobakteereita ja saattavat tätä kautta lisätä riskiä sairastua.

Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jota Suomessa potee yli 16 000 ihmistä. Sen yleisimpiä oireita ovat liikkeiden hidastuminen, lihasjäykkyys ja vapina. Tauti yleistyy vauhdilla.

Tärkeänä tiedonvälityskaapelina aivojen ja kehon elinten välillä toimii vagushermo, joka säätelee kaikkien sisäelinten toimintaa. Valtaosa vagushermon säikeistä johtaa tietoa kehosta, myös suolistosta, aivoihin päin.

Suolisto ja aivot ovat monella muullakin tavalla yhteydessä toisiinsa. Suolistomikrobit esimerkiksi erittävät erilaisia aineenvaihduntatuotteita ja hermoston välittäjäaineita. Ne vaikuttavat suolen pintasoluihin ja hermosoluihin, jotka siirtävät suoli-aivoakselia pitkin tietoa aivoihin. Parkinsonin taudissa on havaittu syntyvän proteiinikasaumia, jotka liikkuvat aivoihin.

Lisäksi suoliston erittämiä hormoneja ja muita aineita päätyy verenkierron välityksellä aivoihin asti.

Suolisto säätelee myös immuunijärjestelmän toimintaa. Bakteerien erittämät molekyylit voivat esimerkiksi aktivoida tai lamauttaa suolen seinämän immuunisoluja ja vaikuttaa näin koko kehon tulehdusreaktioihin, myös aivoissa.

Eläinkokeissa on nähty, että suolimikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa eläinten käytökseen ja masennuksen tai ahdistuksen kaltaisiin oireisiin.

Suolistomikrobien osuus neurologisissa sairauksissa on Scheperjansin mukaan monimutkainen asia, jota on selvitetty jo kymmenisen vuotta. Eniten on tutkittu Parkinsonin tautia.

"Tukevaa näyttöä on saatu myös siitä, että suolistomikrobistolla on yhteys MS-tautiin. Se on autoimmuunisairaus, joka johtuu immuunijärjestelmän yliaktiivisuudesta. Mikrobistolla on vaikutusta tuohon yliaktiivisuuteen.”

Parkinsonin taudin osalta on saatu selville, että vaikka suolistomikrobisto on potilailla poikkeava, se ei ole köyhtynyt, kuten tulehduksellisissa sairauksissa. Mikrobikanta sisältää kuitenkin keskimääräistä vähemmän tulehdukselta suojaavia ja enemmän sille altistavia bakteereita.

Helsingin yliopisto tiedotti toukokuun alussa, että sen tutkijaryhmä on löytänyt Parkinsonin taudin todennäköisen aiheuttajan ja että tietyt desulfovibriobakteerikannat ovat useimmiten taudin taustalla.

Ne aiheuttavat alphasynukleiiniproteiinin kokkaroitumista. Scheperjans katsoo, että havainto on kiinnostava, mutta sen perusteella ei voi tehdä pitkälle vietyjä tulkintoja. Vallitseva käsitys on, että sairauden takana on useita syitä, joista noin kolmasosa selittyy geeneillä ja loput ympäristötekijöillä.

”Tulehdukset aiheuttavat sen, että keho tuottaa lisää alphasynukleiinia. Reaktio ei kuitenkaan ole spesifi desulfovibriolle, vaan todennäköisesti muutkin bakteerit saavat aikaan sitä.”

Scheperjansin mukaan desulfovibriolöydöstä ei ole voitu aiemmissa tutkimuksissa aina toistaa. Hän kertoo, että uusin tutkimus tehtiin madoilla, joille annettiin muun muassa Parkinson-potilailta eristettyjä bakteereita.

Ulosteensiirrosta on alettu etsiä mahdollista hoitokeinoa Parkinsonin tautiin. Sitä käytetään jo menestyksekkäästi clostridioides difficile -bakteerin aiheuttamassa vakavassa ripulissa. Toimenpiteessä potilaaseen siirretään terveen ihmisen ulostetta, jonka avulla palautetaan paksusuoleen normaali bakteerikanta.

Eläinkokeissa ja suppeissa ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa ulosteensiirto on lievittänyt selvästi Parkinsonin taudin oireita. Ihmistutkimuksia ei ollut kuitenkaan kontrolloitu lumevaikutuksen poissulkemiseksi.

Husissa alkoi pari vuotta sitten laajempi lumekontrolloitu tutkimus, josta odotetaan tuloksia tänä vuonna. Tutkimukseen on osallistunut 48 Parkinson-potilasta, joilla on todettu poikkeava suolistomikrobisto.

Ulosteensiirron tehoa tutkitaan Suomessa myös ärtyvän suolen oireyhtymässä, maksasairauksissa sekä tulehduksellisissa suolistosairauksissa eli haavaisessa paksusuolentulehduksessa ja Crohnin taudissa.

Myös ruokavalion vaikutus Parkinsonin tautiin on ollut mielenkiinnon kohteena. Tutkimusten perusteella välimerellinen ruokavalio näyttää lykkäävän taudin puhkeamista ja hidastaa sen etenemistä. Ruokavalioon kuuluu paljon kuituja, kasviksia, kalaa ja öljyjä.