Suomi uhkaa jäädä kierrätystavoitteistaan — vain yksi EU:hun kuuluva Pohjoismaa sai ”puhtaat paperit”
Esimerkiksi muovisen pakkausjätteen tavoite uhkaa jäädä Suomelta toteutumatta.
Myös muovisen pakkausjätteen tavoite uhkaa jäädä Suomelta toteutumatta. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.Suomi ja useimmat muut EU-maat uhkaavat jäädä kierrätystavoitteistaan, varoittaa Euroopan komissio raportissa.
Komission kierrätysraportti koskee yhdyskuntajätettä, eli kotitalouksista ja yrityksistä peräisin olevaa jätettä, sekä pakkausjätettä. Suomi sekä 17 muuta EU-maata uhkaavat jäädä tavoitteistaan joko yhdessä tai molemmissa jätetyypeissä.
Suomella, Espanjalla, Irlannilla, Latvialla, Portugalilla, Ranskalla, Ruotsilla ja Virolla on riskinä jäädä yhdyskuntajätteen tavoitteestaan. Vuonna 2020 sen kierrätysaste oli Suomessa 41,6 prosenttia, kun EU:n tavoite vuodelle 2025 on yli 55 prosenttia.
Myös muovisen pakkausjätteen tavoite uhkaa jäädä Suomelta toteutumatta. Vuonna 2020 kierrätysaste oli 39,4 prosenttia, kun tavoite vuodelle 2025 on 50 prosenttia.
Todellisuudessa Suomen tilanne muovisen pakkausjätteen osalta vaikuttaa olevan raporttiin päätynyttä lukua huonompi.
Komissiosta kerrotaan STT:lle Suomen ympäristöministeriön kehittäneen laskentamenetelmiään ja ilmoittaneen raportin valmistumisen jälkeen komission tilastopalvelu Eurostatille pakkausmuovin kierrätysasteeksi 26 prosenttia.
Suomi kuuluu raportin mukaan EU:n keskinkertaisten maiden kerhoon.
Puhtaat paperit sai Pohjoismaiden EU-maista vain Tanska. Muut kierrätystavoitteensa näillä näkymin saavuttavat maat ovat Hollanti, Belgia, Italia, Itävalta, Luxemburg, Saksa, Slovenia ja Tshekki.
Pahimpaan ongelmakerhoon kuuluvat EU-maista Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Unkari, jotka ovat vaarassa jäädä sekä yhdyskunta- että pakkausjätteen kierrätystavoitteista vuodeksi 2025.
Monessa maassa suurin osa jätteestä päätyy yhä kaatopaikalle
Komission mukaan jotkin maat sijoittavat edelleen suurimman osan yhdyskuntajätteestään kaatopaikalle eivätkä todennäköisesti saavuta vuodeksi 2035 asetettua kaatopaikkatavoitetta.
EU:ssa kierrätetään tai kompostoidaan noin puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä, ja vajaa neljännes sijoitetaan kaatopaikoille. Syntyvä pakkausjäte on ollut jatkuvasti kasvussa, ja siitä kierrätetään nyt vajaa kaksi kolmasosaa.
Komission raportissa Suomelle suositellaan muun muassa yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistautumista ja pakkausten uudelleenkäytön tukemista, jätteenkeräyksen tehostamista ja kansalaisten valistamista aiheesta.
Raportissa Suomi saa kiitosta pullojen pantillisesta palautuksesta sekä kuormalavojen uudelleenkäytöstä.
- Osaston luetuimmat
