Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään jatkossa kuntaa suuremmissa itsehallintoaluissa.
Juha Sipilän mukaan uudistuksen peruskivenä on julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laittaminen kuntoon.
Käytännössä hallitus on rakentamassa valtion ja kuntien väliin sijoittuvan väliportaan maakuntamallin. Hallitusohjelman mukaan järjestämisvastuussa olevia itsehallintoalueita on korkeintaan 19.
Sote-uudistus etenee kolmiportaisesti. Ensin on ratkaistava tarkka sote-palveluiden hallintomalli, joksi hallitus esittää maakuntamallia.
Seuraavaksi kuntien, valtion ja Kelan rahavirrat täytyy yhdistää. Hallitusohjelmassa ei ole määritelty, miten tämä tapahtuu.
Lopuksi selvitetään potilaan valinnanvapauden toteutuminen uudessa mallissa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä maakuntamalli on sote-malleista paras lähidemokratian kannalta.
”Maakuntamalli sisältää suorilla vaaleilla valitun valtuuston, joten se on kansanvallan kannalta ongelmattomin.”
Kietäväisen mukaan tosiasiallisia vaihtoehtoja soten järjestämiseen oli olemassa enää kaksi.
”Peruskuntamalli ei ole enää vaihtoehto, sillä se on perustuslaillisesti mahdoton. Jäljelle jäivät kuntayhtymä- ja maakuntapohjainen malli.”
Kietäväinen epäilee, voidaanko maakuntamalli toteuttaa kaikkialla samalla kaavalla.
”Toivottavasti se pidetään riittävän joustavana ja alueelliset erot huomioidaan, sillä täysin sama ratkaisu tuskin toimii pääkaupunkiseudulla ja Lapissa.”
Hän muistuttaa, että rahoitusratkaisu on vielä auki.
”Puhutaan mittasuhteiltaan valtavasta uudistuksesta, joka muuttaa kuntien roolin kokonaan. Yksikanavaisuuteen mentäessä kuntien valtionosuusjärjestelmä menee uusiksi, kuten myös Kelan rahoitus.”
Jukka Koivula