Harry Harkimo on sitä mieltä, että Ylen pitäisi pystyä parempaan pienemmällä budjetilla. Kuva: Jarno Mela
Perussuomalaiset ovat Yleen tyytymättömimpiä – ”Pahimmillaan sisältö on niin ideologista, että minä en kestä katsoa sitä”, Teemu Keskisarja sanoo
Ylen tehtävää ja rahoitusta pohtivaan työryhmään kuuluva Liike Nytin Harry Harkimo pitää Ylen tulosta maaseudulla vieläkin heikkona.Tilaajalle
Teemu Keskisarja (ps.) uskoo, että tyytymättömyys Yleen olisi vähäisempää, jos sitä kysyttäisiin vain Yle-veroa todella maksavilta. MT:n kyselystä tämä taustatieto ei selviä. Kuva: Maria MiklasMT-kyselyn mukaan noin 59 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä Yle-verolle saamastaan vasteesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja uskoo, että tulos olisi erilainen, jos vastaajista olisi erikseen tarkasteltu heitä, jotka todellisuudessa maksavat Yle-veroa.
”Eivät ihmiset välttämättä tiedä itsekään, maksavatko he Yle-veroa”, Keskisarja sanoo.
MT-kyselyn tausta-aineistosta tämä ei suoraan selviä. Siinä kysytään vain, kokeeko vastaaja saavansa Ylen ohjelmista ja palveluista riittävää vastetta Yle-verolleen. Vastausvaihtoehdot ovat ”kyllä”, ”ei” ja ”en osaa sanoa”.
Ylen mukaan vuonna 2021 veroa maksoi noin 69 prosenttia suomalaisista. Maksuperusteena ovat tulot.
”Jos esimerkiksi joku maitotila maksaa isoa Yle-veroa, niin miten ihmeessä he voisivat olla tyytyväisiä?”, Keskisarja kysyy.
Yli 50 000 euroa vuodessa tulosta tekevät maatilat maksavat muiden yhteisöjen tavoin Yle-veroa 140 euroa ja lisäksi osuuden tulosta. Enimmäisvero on 3 000 euroa, joka muodostuu vajaan 870 000 euron verotettavasta tulosta.
Yle-vero
Yle-veroa maksavat yli 18-vuotiaat mannersuomalaiset. Veroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävästä puhtaasta tulosta.
Veron katto on henkilömaksajalle 163 euroa.
Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhteisöt maksavat Yle-veroa, jos ne tekevät voittoa yli 50 000 euroa. Veron suuruus on 140 euroa ja 0,35 prosenttia 50 000 euroa ylittävästä voitosta.
Yhteisön korkein mahdollinen Yle-vero on 3 000 euroa. Sen maksavat yhteisöt, joiden voitto on 867 142 euroa tai enemmän.
MT-kyselyn tausta-aineistossa ei selviä, maksavatko vastaajat Yle-veroa. Talouden vuositulojen perusteella vastaukset eivät kuitenkaan vaihdelleet merkittävästi.
Kielteisimmin Yleen suhtautuivat 25 000–30 000 euroa bruttona tienaavissa kotitalouksissa asuvat. Heistä 55 prosenttia olivat tyytyväisiä ja 37 prosenttia tyytymättömiä.
Tyytyväisimpiä olivat yli 85 000 euroa bruttona tienaavissa kotitaloudessa asuvat. Heistä 65 prosenttia oli tyytyväisiä ja 30 prosenttia tyytymättömiä.
Selkeimmät erot tyytyväisyyden välillä näkyvät kuitenkin nimenomaan perussuomalaisten kannattajien ja muiden välillä.
”Tietenkään perussuomalaiset eivät ole tyytyväisiä verovarojen suursyömäriin ja propagandakoneistoon, joka tarjoaa oikeaa tietoa ja jahtaa ajatusrikollisia. Oikea tieto siis lainausmerkeissä”, Keskisarja sanoo.
Hän sanoo, ettei ainakaan itse ole tyytyväinen Yleen.
”Pahimmillaan Ylen sisältö on niin ideologista, että minä en kestä katsoa sitä.”
Hän on ylipäänsä sitä mieltä, että vahva valtiojohtoinen media ei ole hyvä ajatus.
”Oikeastaanhan tuo on todella hyvä asia, jos ihmiset ovat tyytyväisiä. Yle-palveluiden ostaminen säädettäköön vapaaehtoiseksi. Silloin jokainen voi lompakollaan äänestää, minkä arvoisia Ylen sisällöt ovat”, Keskisarja ehdottaa.
”Ei tämä ole sillä tavalla ydintoimintoja, kuin esimerkiksi koulutus tai terveydenhoito”, hän sanoo.
Historioitsija Keskisarja on itsekin esiintynyt Ylen ohjelmissa. Areenasta löytyy tälläkin hetkellä katsottavaksi sarjoja, joissa hän kertoo Suomen historiasta ja itsestään.
Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo taas pitää parantunuttakin tyytyväisyyttä Yleen maaseudulla kehnona.
”Onhan se nyt aika huono, jos puolet vaan kokee saavansa vastetta, kun Ylen budjetti on melkein 600 miljoonaa. Kyllä Yle tekee sitten jotain tosi väärin”, hän kommentoi.
”Maaseudulla Ylen tarjontaa pitää olla, sillä paikoin paikallislehdetkin ovat lopettaneet siellä. Varsinkin Ylen radiot ja paikallisradiot ovat tosi tärkeitä siellä”, Harkimo sanoo.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Ylellä olisi varaa tehostaa toimintojaan. Hänen mukaansa ainakin Ylen indeksikorotukset pitäisi jäädyttää.
”En minä näe, että Yle tarvitsee kolmea tv-kanavaa. Ne luotiin aikana ennen Netflixiä ja muuta, nykyään ihmiset kuluttavat mediaa muuallakin”, hän sanoo.
Sekä Harkimo että Keskisarja kuuluvat Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään. Työryhmä pohtii parhaillaan Ylen tulevien vuosien rahoitusta, johon odotetaan leikkauksia. Työryhmän toimikausi päättyy kesäkuun lopussa.
- Osaston luetuimmat
