Niinistö on suosittu, mutta vaalit pidetään silti
Sauli Niinistön ensimmäinen kausi presidenttinä päättyy kahden vuoden kuluttua. Häntä on vaikea päihittää, mutta puolueet kampanjoivat myös muista syistä.
Henkilövaalin luonne tukee istuvaa presidenttiä, koska puoluesidonnaisuus on tavallista löyhempi. "Kohtuullisen suosittu presidentti saa helposti kannattajia yli puoluerajojen", Heikki Paloheimo sanoo. Kuva: Stiina HoviNeljä vuotta on kulunut. Seuraavat presidentinvaalit ovat kahden vuoden päästä. Ehdokkaista ei ole tietoa, vain ennustuksia. Kun on kyse presidentinvaalista, yllätyksiin tai ilmiöihin voi varautua. Toistaiseksi emme tiedä, mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö suunnittelee tekevänsä vuodet 2018–2023. Hän täyttää vaalivuonna pyöreät 70 vuotta.
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mielestä perinne on osoittanut, että jatkokaudelle pyrkivä presidentti on etulyöntiasemassa,
”Niinistön suosio on niin vahva, että päihittäminen olisi vaikeaa.”
Ylivoimaa tai ei, vaalit pidetään.
”Puolueet pystyvät kokoamaan oman ehdokkaansa taakse uskollisia kannattajiaan”, sanoo Paloheimo.
Ehdokkaan asettaminen ei ole turhaa työtä, vaikka läpipääsy olisi epätodennäköistä. Osallistumisella on iso merkitys puolueen näkyvyyteen, uskottavuuteen ja tietysti menestykseen muissa vaaleissa. Rahaa kuluu mainontaan, mutta Paloheimon mielestä poiskaan ei voi jäädä.
”Vaalikampanjan aikana puolueet eivät voi todeta, että ne kampanjoivat muista syistä. Kaikki tarjoavat ehdokasta varteenotettavaksi presidentiksi", Paloheimo sanoo.
Suomen poliittinen tilanne on sellainen, että presidentin voi haastaa. Paloheimo arvioi, että puolueet palaavat vaalisunnuntain jälkeen arkeen ja ryhtyvät taas keskinäiseen yhteistyöhön.
”Meillä ei ole blokkipolitiikan perinnettä. Nykyisin presidentin haastaminen ei millään tavalla sulje portteja yhteistyöltä.”
Toista oli Kekkosen valtakaudella. Presidentin haastanut puolue saattoi joutua epäsuosioon. Presidentillä oli valta valita, mitkä puolueet ja henkilöt pääsevät hallitukseen. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa presidentin valtaoikeuksia karsittiin. Presidentti ei voi enää hajottaa eduskuntaa, ja eduskunta valitsee hallituksen.
Paloheimon mielestä perinteinen oikeisto-vasemmisto-jako ei toimi presidentinvaalissa. Jos nykyinen kansainvälinen jännite säilyy, seuraavassa vaalissa korostuvat juuri ne kysymykset, jotka kuuluvat presidentin toimivaltaan.
”Jos vasemmisto haluaa profiloitua Niinistön vastaehdokkaana, täytyy profiloitua puhtaasti talouspoliittisilla teemoilla, vaikka ne eivät kuuluisi edes presidentin toimivaltaan. Vaalista tulisi vaikea”, sanoo Paloheimo.
Presidentinvaalin toinen mahdollinen asetelma on täynnä dramatiikkaa. Siinä Niinistö kertoo, että hän ei halua pyrkiä toiselle kierrokselle. Puolueiden näkökulmasta koko vaalin asetelma muuttuu täysin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat