Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on parantunut, mutta parannus ei ulotu kaikkialle − vaikutusmahdollisuudet, työmäärä ja jatkuvuus murheina
Vastaajien mukaan selkeitä voimavaroja olivat yhteistyön toimivuus ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö. Ne molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan jo vuodesta 2000 lähtien.
Vastaajien mukaan selkeitä voimavaroja olivat yhteistyön toimivuus ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on kehittynyt parempaan suuntaan, kertoo tuore Työterveyslaitoksen työhyvinvointikysely. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan ole koskenut kaikkia osa-alueita eikä kaikkia henkilöstöryhmiä.
Vastaajien mukaan selkeitä voimavaroja olivat yhteistyön toimivuus ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö. Ne molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan jo vuodesta 2000 lähtien. Myös työstä hyvin palautuvien ja työkykynsä hyväksi kokevien osuudet ovat kasvaneet
Sen sijaan pitkälle yli puolet vastaajista, 56 prosenttia, katsoi, ettei voi riittävästi vaikuttaa työnsä muutoksiin. Vajaa puolet, 47 prosenttia, koki epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Epävarmuus työtehtävien jatkuvuudesta lisääntyi vuoden 2023 kyselyn 21 prosentista 27 prosenttiin.
Sosiaalipalveluissa esiintyi muita enemmän psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja alentunutta työkykyä.
”Hyvinvointialueilla tehtiin kyselyjen aikaan isoja organisaatiomuutoksia ja käytiin muutosneuvotteluja. Näissä oloissa ei ole yllätys, että epävarmuus lisääntyi. Minusta on kuitenkin huomionarvoista, että arviot lähijohtamisesta ja yhteistyöstä pysyivät hyvinä ja jopa paranivat. Se kertoo, että vaikeissakin tilanteissa työpaikoilla on onnistuttu tekemään oikeita asioita”, arvioi tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Kivimäen mukaan koko 25 vuoden seurannan aikana eniten työstressiä raportoitiin koronavuonna 2021. Vuoden 2023 kyselyssä tilanne oli jo helpottunut, ja se pysyi melko samankaltaisena myös viime syksyn kyselyssä.
Kyselyyn vastanneista vain 43 prosenttia piti työyhteisöään innovatiivisena. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jaana Laitisen mukaan tätä lukua olisi parannettava.
”Miten varmistamme, että hyvinvointialueiden työyhteisöissä käytetään aikaa uusien ideoiden kehittelyyn ja toteuttamiseen? Tässä on selkeä paikka kehittää sujuvampaa ja tehokkaampaa työtä, ja samalla edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä”, Laitinen linjaa.
Työhyvinvointikyselyihin osallistui viime syksynä yli 47 000 työntekijää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
