Lapsilisien ostovoima on heikentynyt selvästi – reaaliarvo pudonnut noin kolmanneksen
Kelan tutkijoiden analyysien mukaan lapsilisien heikentynyt ostovoima näkyy lapsiperheköyhyyden kehityksessä.
Lapsilisien reaaliarvo on laskenut jyrkästi erityisesti inflaation seurauksena. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA.Lapsilisien ostovoima on heikentynyt selvästi 2000-luvun aikana ennen kaikkea siksi, että niitä ei ole sidottu indeksiin, Kela kertoo.
Lapsilisien reaaliarvo on laskenut jyrkästi erityisesti inflaation seurauksena, ja lapsilisien ostovoimasta on kadonnut noin kolmannes.
Vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on noin 95 euroa kuukaudessa. Jos etuus olisi sidottu indeksiin, vastaava summa olisi noin 156 euroa. Toisesta lapsesta maksettava lapsilisä olisi indeksikorjattuna noin 174 euroa nykyisen noin 105 euron sijaan.
Vuosina 2011–2012 lapsilisä oli sidottu kansaneläkeindeksiin, minkä jälkeen indeksit jäädytettiin. Vuonna 2016 indeksisidonnaisuus poistettiin kokonaan laista.
”Ilman indeksisuojaa etuuden arvo rapautuu vähitellen inflaation myötä. Tämä tapahtuu hitaasti ja usein huomaamattomammin kuin suorat leikkaukset, vaikka vaikutukset lapsiperheiden talouteen ovat merkittäviä”, Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen sanoo tiedotteessa.
Kelan tutkijoiden analyysin mukaan lapsilisien heikentynyt ostovoima näkyy lapsiperheiden toimeentulossa ja lapsiköyhyyden kehityksessä. Jos lapsilisä olisi sidottu indeksiin, pienituloisissa perheissä asuvia lapsia olisi arvioiden mukaan noin 21 000 vähemmän kuin nykyään.
Räsäsen mukaan kustannustehokkaimmat tavat vähentää lapsiperheköyhyyttä ovat kuitenkin kohdennetut tuet, kuten yksinhuoltajakorotus lapsilisään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
