Kunnon pakkasjaksolla sähkön hintapiikit voivat nousta syksyä korkeammiksi

Mikäli edessä on kunnon pakkasjakso, pörssisähkön hinta voi ylittää syksyn hintapiikit, arvioi kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Sää onkin avaintekijän asemassa sen suhteen, tuleeko sähkö riittämään tammi- ja helmikuussa.

”Kylmimmät pakkaset ovat yleensä tammikuussa ja helmikuussa, niin se on tiukin vaihe”, sanoo Ruusunen STT:lle.

Myös Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta korostaa lämpötilan merkitystä. Tutkimuksen mukaan huippukuormitustilanteessa pakkasjaksolla kaksi kolmasosaa sähköstä kuluu rakennuksissa, pääosin lämmitykseen. Normaaliaikana teollisuuden osuus on suurempi.

Joulukuun lopussa sähköpörssin tuntihinnat ovat liikkuneet selkeästi alhaisemmalla tasolla marraskuun puolivälissä alkaneeseen jaksoon verrattuna. Jukka Ruususen mukaan tämä selittyy paljolti teollisuuden vähäisemmällä kulutuksella, mutta myös suhteellisen lauhalla säällä on ollut merkityksensä.

Myös lähiaikojen suhteen näyttää siltä, että pärjätään hyvin. Hinnat pysyvät nykytilanteeseen nähden kohtuullisina etenkin jos tuulee.

”Vaikka tietysti normaalitilanteeseen nähden onhan nämä hurjia hintoja vieläkin”, Ruusunen sanoo.

Sähkönkulutuksen kannalta kriittinen lämpötila saavutetaan, kun pakkanen kiristyy 15–20 miinusasteeseen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sähkökatkoja, vaan sähköä yritetään saada sieltä, missä sitä on tarjolla.

”Peli ei ole tässä kohtaa vielä läheskään menetetty”, Ruusunen sanoo.

Tässä vaiheessa myös kansalaisten on syytä kammata sähkönkäyttöään vielä aiempaa tiheämmällä kammalla.

15–20 pakkasasteen kohdalla lämpöpumpuilla lämmittävät taloudet alkavat tarvita huomattavasti enemmän sähköä, sanoo Pertti Järventausta.

Koska lämpöpumppupohjainen lämmitys on lisääntynyt, huippukuormitustilanteessa sähköntarve nousee nopeammin kuin aiemmin.

”Lämpöpumpuista tulee aika merkittävä sähkölämmityskuorma kovilla pakkasilla. Huippukuormitustilanteessa etenkin osatehomitoitettu lämpöpumppu muuttuu lähes pelkäksi sähkölämmitykseksi”, Järventausta sanoo.

Järventausta huomauttaa, että energiatehokkuuden ja ilmaston näkökulmasta lämpöpumppujen lisääntyminen on hyvä asia.

Myös Olkiluoto 3:n testivaiheen onnistuminen vaikuttaa sähkön riittävyyteen.

Koekäyttö käynnistyi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Jos testit sujuvat uusimman suunnitelman mukaan, niin noin neljän viikon keskeytys voimalan sähköntuotannossa osuisi pääosin tammikuuhun.

Järventaustan mukaan Suomessa ollaan oltu liian optimistisia Olkiluoto 3:n valmistumisaikataulun suhteen.

”Meillä olisi pitänyt olla valmiimpia suunnitelmia sen varalta, että Olkiluoto 3 ei ole sähköverkossa. Jos laitos on 13 vuotta myöhässä, ja syksyllä aloitetaan testijaksoja, niin on hyvin todennäköistä, että siinä ilmenee jotain”, Järventausta sanoo.

Kiertäviin sähkökatkoihin mahdollisessa sähköpulassa on varauduttu, mutta Järventaustan mukaan jo ennen sähköpulan syntymistä hintataso tulee olemaan markkinoilla huomattavan korkea. Myös tähän on syytä varautua.

Ruusunen tai Järventausta ei usko, että hallituksen uusi sähkölaskutuki heikentäisi kuluttajien halua tinkiä omasta sähkönkäytöstään.

”Olen kuullut paljon tarinoita ihmisistä, joilla on vielä vanhoja edullisia sopimuksia, mutta he ovat silti mukana (sähkön säästämisessä)”, Ruusunen sanoo.

Sähkön korkean hinnan takana on Venäjän aggressio. Järventaustan mukaan Venäjä aloitti maakaasumarkkina manipuloinnin jo vuoden 2021 puolella. Sähköpörssin kautta maakaasun hinta heijastuu myös Suomen sähkömarkkinoille.

Sähkön järkevää käyttöä ja käytön ajoittumista pitäisi jatkaa joulukuun jälkeen ainakin tammi- ja helmikuun ajan.

Jääkiekkoanalogian mukaan yksi erä on ohi, ja vielä kaksi erää on edessä.

Maaliskuussa kolmannenkin erän pitäisi olla ohi.

”Maaliskuussa valoisuus lisääntyy ja yleensä ei ole enää kovia pakkasia”, Ruusunen sanoo.