Kaivosyhtiö Talvivaara pysytteli otsikoissa myös kesällä. Uutiset ympäristöongelmista eivät loppuneet, vaikka suuria pamauksia ei koettukaan. Myös niille, jotka sanovat ettei kaivosyhtiö selviä taloudellisesta ahdingostaan, tuli uskon vahvistusta.
Ympäristöongelmista huolestuneet lukivat tarkkaan tiedot, joiden mukaan kaivoksen lähijärvien särjistä on mitattu kohonneita kadmium-pitoisuuksia. Raskasmetallien vuoksi kalojen käyttöä ravinnoksi kannattaa rajoittaa.
Raskasmetallien määrä lähijärvien vesissä sen sijaan ei ole mainittavasti kohonnut. Kolmisopessa kadmiumin määrä on jopa laskenut parin vuoden takaisesta.
Talvivaaran pahimmaksi uhaksi mainittua uraania ei ainakaan näissä tutkimuksissa löydetty lähijärvien kaloista. Mittausmenetelmät ovat nykyisin erittäin tarkkoja ja pienetkin määrät kyllä löydetään.
Kolmas koekalastus on jo tehty. Ehkä sen tulokset antavat lisää tietoa.
Kaivosyhtiön YT-neuvottelut päättyivät viime viikolla, ja yhtiön tiedotteen mukaan työntekijöiden määrää vähennetään 68:lla. Muutama työntekijä lomautetaan. Lisäksi loppuvat työt liki sadalta määräaikaiselta, lähinnä kesätyöntekijältä.
Myös vesienhallinnan johtaja Maija Vidqvist lähtee yhtiön palveluksesta syyskuun lopussa. Hän toimii sen jälkeen Talvivaaran konsulttina.
Talvivaara työllistää vielä nyt, ennen vähennyksiä noin 670 työntekijää.
Jos joku pitää irtisanomisia merkkinä yhtiön lopun lähenemisestä, niin erehtyy. Loppu saattaa lähestyä, mutta irtisanomisilla sitä lykätään. Kulut pienenevät noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaivostoimintaan kriittisimmin suhtautuvat sanovat, että kaivosyhtiöt kuorivat Suomesta kerman, ja jättävät tänne vain kuopat.
Jos kuopat ovat avolouhoksia tai kaivoskuiluja, ne täyttyvät vedellä. Monet kaivokset ovat suosittuja sukelluskohteita.
Edellytys hyvälle lopetukselle on, että rahaa alueiden siistimiseen varataan riittävästi. Lain mukaan menetellen näin tapahtuu.
Kerman kuoriminen ei näköjään aina kannata, sillä useampi kuin yksi Suomessa toimivista kaivosyhtiöistä hoippuu konkurssin partaalla.
Ruotsalainen kaivosyhtiö Nordic Mines hakeutui heinäkuussa yrityssaneeraukseen.
Sodankylässä toimivan Pahtavaaran kaivoksen omistajan Lappland Goldminersin yrityssaneeraushakemus hyväksyttiin kesäkuussa.
Talvivaaran kaivosyhtiön omistajat taas ovat menettäneet omistuksensa arvosta jo 95 prosenttia.
Kaivosten henkilökunnalle uutiset ovat ikäviä. Yhtä hyvin palkattuja työpaikkoja ei helposti löydy enempää Kainuusta, Raahesta kuin Lapistakaan.
Konkurssin partaalla kiikkuminen ei kuitenkaan vielä merkitse konkurssia. Talvivaarakin luultavasti jatkaa – monien kauhuksi mutta toisten elannoksi.
Talvivaaran merkitys koko maakunnalle näkyy, paitsi ympäristöuutisissa, myös taloustilastoissa. Kainuu oli Itä-Uudenmaan jälkeen eniten tulotasoaan nostanut maakunta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sopii muistaa, että tuona aikana Kajaanissa lopetti toimintansa vanha ”leivän isä” UPM:n paperitehdas. Se työllisti parhaina päivinään Talvivaaran verran väkeä.
jouko rönkkö on MT:n toimittaja.
jouko.ronkko@
mt1.fi