Euromaat pääsivät sopuun EU:n kriisirahastosta

Suomi ja muut euromaat pääsivät maanantaina sopuun Euroopan pysyvän kriisirahaston EVM:n päätöksentekoa koskeneessa kiistassa. Suomi sai läpi tavoitteensa, että rahaston kokoa ei voida kasvattaa ilman kaikkien siihen osallistuvien maiden hyväksyntää.

”Jatkossakin päätökset taloudellisten vastuiden korottamisesta tehdään yksimielisesti”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi (sd.) Brysselissä.

Rahastoon jo sijoitettua pääomaa voidaan kuitenkin hätätilanteessa käyttää 85 prosentin määräenemmistöpäätöksellä.Hätätilan määrittelevät Euroopan keskuspankki ja komissio.

Suomen vastuut on rajattu enimmillään 12,6 miljardiin euroon. Tämä lasku toteutuisi, jos rahaston koko pääoma, 500 miljardia euroa käytettäisiin tukitoimiin, eivätkä tukea saaneet maat maksaisi lainkaan saamiaan tukirahoja takaisin.

Toisin kuin väliaikaisessa kriisirahastossa ERVV:ssä, EVM:ssä jäsenmaiden vastuut eivät voi kasvaa siksi, että joku takaajista tulee maksukyvyttömäksi.

”Jopa Kreikka maksaa oman osuutensa rahaston pääomasta. Käytännössä se on hieman hassu tilanne, jos Kreikka toisella kädellä laittaa rahaa EVM:ään ja toisella kädellä ottaa sieltä tukea”, Salmi selvittää.

Lopullisesti sopimus on tarkoitus hyväksyä EU-maiden päämiesten huippukokouksessa ensi viikon tiistaina.

Alunperin pysyvän rahaston oli tarkoitus korvata käytössä oleva väliaikainen rahasto.

Financial Times -lehden mukaan Saksa olisi kuitenkin valmis pitämään sekä väliaikaista että pysyvää rahastoa käytössä rinnakkain.

Tällöin lainanantokyky nousisi noin 750 miljardiin euroon.

Painetta lainauskyvyn kasvattamiseen on Salmen mukaan tullut varsinkin IMF:n suunnalta.

Salmen mukaan Suomen hallitus ei ole ottanut asiaan kantaa.

EU-johtajien on huippukokouksessa tarkoitus keskustella myös uudesta talouskurisopimuksesta. Erimielisyyksiä on ainakin siitä, minkälainen valta EU-tuomioistuimelle annetaan sääntöjä rikkovien maiden ojentamisessa, sekä se minkälaista joustoa jäsenmaille asetettuun 0,5 prosentin julkisen talouden alijäämärajaan sallitaan.

”Siinä on vielä viilaamista. Toisaalta raja ei saa olla pakkopaita, mutta siitä ei saa tehdä liian löysääkään.” Suomen asemaa helpottaa, että lukuun lasketaan Suomen ylijäämäinen eläkejärjestelmä.

Jos eläkerahastoja aletaan purkaa, kasvaa Suomen laskennallinen alijäämää.

Ensi viikon huippukokouksesta toivotaan ratkaisua Kreikan velkajärjestelyyn ja uuteen tukipakettiin.

Neuvottelut Kreikan ja yksityisten sijoittajien välillä ovat junnanneet paikallaan viikkoja.

Sijoittajat ja pankit ovat suostuneet leikkaamaan Kreikka-saataviaan puolella, mutta vaativat jäljelle jääville sijoituksille korkeampaa korkoa kuin euromaat ovat valmiita hyväksymään.

NIKLAS HOLMBERG

Avaa artikkelin PDF