Yle: Suomalainen rasvasota muuttui lihasodaksi

Suomalaisessa ruokakeskustelussa rasva on jäänyt taka-alalle. Lihaan liittyvät kysymykset ovat nousseet entistä enemmän esiin.

Suomalaisten lihankulutus on parissa kymmenessä vuodessa noussut voimakkaasti. Selvitysten mukaan suomalainen syö punaista lihaa ja lihavalmisteita kuten makkaraa keskimäärin noin 50 kiloa vuodessa.

"Tämä on selvästi enemmän kuin suositusten mukainen puoli kiloa viikossa", sanoo Ylen haastattelema ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Lasten lihan syöntiä kannattaa erityisesti valvoa.

"Lasten olisi tietysti hyvä syödä vähemmän lihaa kuin aikuiset, päiväkoti-ikäisille ja alakoululaisille ehkä puolet aikuisille suositellusta määrästä. Kyllä se hyvä suositus varmaan on, että punaista lihaa ei useammin kuin kolme kertaa viikossa pääaterioilla ja makkararuokaa korkeintaan kerran viikossa", Fogelholm painottaa.

Fogelholm arvostaa itse kotimaista lihaa.

"En syö hirveän paljon lihaa, varsinkin punaista lihaa ja makkaraa syön kohtuullisen harvoin. Kotimaista lihaa suosin kotimaan tuotannon, työllisyyden ja paikallistuotannon ystävänä", hän painottaa.

"Lihan demonisointi, sellaiseksi täydellisesti vältettäväksi ja synniksi, on minusta ihan hassua. Liha on osa ruokakulttuuriamme ja sopivasti syötynä se ei millään tavalla heikennä terveyttä."

Ylen haastatteleman Animalian Kouvolan osaston puheenjohtajan Pauliina Klemolan mielestä esimerkiksi käsitys, että proteiinia saadakseen pitää syödä eläimiä, on vanhentunut ja väärä.

"Tiedän monia harrastelijaurheilijoita, jotka pärjäävät vegaaneina. Tiedän myös, että on monia huippu-urheilijoita, voimailijoita ja kehonrakentajia, jotka ovat täysin vegaaneja."

Klemolan mielestä kasvisravinnosta saa helposti proteiineja. Markkinoille on tullut uusia ja myös kotimaisia kasvisperäisiä lihankorvikkeita.

"Ihmiset pitäisi vain saada kokeilemaan näitä kasvisvaihtoehtoja", Klemola sanoo.

Linkki Ylen uutiseen rasvasodasta, linkki Ylen uutiseen Animaliasta