Säiden lämpeneminen on lisännyt tuholaismääriä. Tilanne muuttuu päivittäin.
Ohrakirpat ovat paikoin vioittaneet jo orastuneita kevätviljoja.
Ensimmäiset kahukärpäset on havaittu viikonloppuna Jokioisten seurantalohkolla.
Hyönteisiä on tullut ilmavirtausten mukana kaukokulkeumana useamman kerran parin viikon aikana. Mukana on tullut myös tuomikirvaa, joten kirvojen tarkkailu taimettuvissa kasvustoissa on tarpeen. Kotimainen tuomikirvakanta pysyttelee vielä pääosin tuomilla.
Koivuissa runsaana esiintyvä koivukirva ei vioita viljoja.
Toistaiseksi syysvehnän alalehdillä oireillut harmaalaikku hyötyy lämpimästä säästä ja leviää kasvustossa edelleen sadepisaroiden avulla. Mikäli laikkutautien oireita ei selkeästi ilmene kasvustossa, kannattaa syysvehnän tauteja torjua vasta myöhemmin. Nyt tehty torjunta ei suojaa kasvustoa tuleentumiseen asti.
Rukiilla paikoin runsaasti esiintyvän rengaslaikun torjunnan voi yhdistää kasvunsääderuiskutukseen. Eri valmisteiden soveltuvuus tankkiseoksiin tulee varmistaa ennen käyttöä.
Syysrukiin pääverson lippulehti on esillä, ja kasvua voi säädellä kuten syysvehnällä eli mepikvatti-, etefoni- ja trineksapakki-etyylivalmisteilla. Syysvehnästä voi kaksisolmuasteelle asti torjua leveälehtisten lisäksi heinämäisiä rikkakasveja. Paras ruiskutussää on illalla tuulen tyynnyttyä tai aamulla aikaisin.
Kirppojen tarkkailu on tarpeen taimettuvilla kevätöljykasveilla. Kirppavioituksia voi ilmetä nopeasti, jos taimettuminen on hidasta tai epätasaista.
Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin yksi kirppa sirkkatainta kohti tai 30 prosenttia sirkkalehtien pinta-alasta on syöty.
Ilmavirtausten mukana kaukokulkeumana tulleita kaalikoita on havaittu syysrypsissä Jokioisilla. Rapsikuoriaisia on havaittu toistaiseksi vähän, mutta säiden lämmettyä tarkkailu on tarpeen niillä syysöljykasvilohkoilla, jotka eivät ole vielä alkaneet kukkia.
Ensimmäiset kuoriutuneet kuminakoin toukat havaittiin 23.5. Kuminakoin torjunta pyritään ajoittamaan juuri munasta kuoriutuneisiin pieniin toukkiin kuminan ruusukeasteella ennen kuminan kukinnan alkamista.
Kevään lämpötilavaihtelujen vuoksi alueellista vaihtelua kuminakoin lento- ja muninta-ajankohdissa voi olla paljon, mikä vaikeuttaa torjunnan ajoitusta.
Härkäpavusta voi torjua rikkakasvit ennen taimettumista Fenix- (off-label) tai Butisan S -valmisteella. Puhtaan hernekasvuston rikkakasveja voi ennen taimettumista torjua aklonifeeni- ja metributsiinivalmisteilla.
Valmisteiden tehoalueet poikkeavat toisistaan ja pellon rikkakasvilajisto määrittää valmisteen valinnan.
MTT Kasvintuotannon tutkimus