Oikeutta eläimille julkaisi salakuvia kärsivistä eläimistä – turkistarhaajien liitto käy materiaalin läpi

Kuvissa näkyy eläimiä, jotka kärsivät märkivistä silmätulehduksista, korvavammoista, epämuodostuneista jaloista sekä vammautuneista ja verta vuotavista hännistä. Oikeutta eläimille on toimittanut tiedot kuvatuista tarhoista viranomaisille eläinsuojelutarkastuksia varten. STT on nähnyt kuvat.

Turkistarhoja edustava Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (Fifur) ei halua toistaiseksi kommentoida nyt julkaistuja kuvia. Liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen sanoo STT:lle, että liitto haluaa käydä kuvamateriaalin ensin läpi. Tämä kestää hänen mukaansa todennäköisesti reilun viikon.

Nissisen mukaan tiedotusvälineet lähestyivät liittoa jo aiemmin tässä kuussa salakuvien tiimoilta. Asialla oli kansainvälinen uutistoimisto AFP, joka otti liittoon yhteyttä ennen loppiaista kysyen kommenttia suomalaisilta turkistiloilta kuvattuun videoon. AFP julkaisi aihetta käsittelevän oman juttunsa aiemmin tänään.

”AFP toimitti meille tuolloin reilun kahden minuutin videopätkän, jonka he ovat saaneet ilmeisesti Oikeutta eläimille -järjestöltä”, Nissinen kertoo.

”Kysyimme järjestöltä kuvamateriaalin tunnistetietoja. Saimme viiden yrityksen nimet, ja niistä neljä oli liittomme jäseniä.”

Nissisen mukaan näistä neljästä yrityksestä kolme ei tunnistanut videolla esiintyneitä eläimiä ja tiloja omikseen.

”Yksi tuottaja sanoi ehkä tunnistavansa yhden hopeaketun, mutta tämäkin oli epävarma tunnistus”, Nissinen sanoo.

Nissinen sanoo, että hän ei tiedä, esiintyykö Oikeutta eläimille -järjestön tänään julkaisemissa kuvissa samoja eläimiä kuin uutistoimisto AFP:n toimittamalla videolla.

”Meille näytetyllä videolla jollain eläimillä oli silmätulehduksia, korvatulehduksia ja hännänpuremaa”, Nissinen kuvailee.

”Painotan kuitenkin, että meidän tuottajamme eivät ole näitä eläimiä siltä videolta tunnistaneet.”

Nissisen mukaan turkistarhoissa voi olla erikseen perustettuja "sairasosastoja" sairaille eläimille. Hän arvelee, että salakuvaajat saattavat käynneillään etsiä tarkoituksella juuri näitä osastoja.

”Tietenkään katsojat eivätkä kuvaajat itsekään tiedä, hoidetaanko näitä eläimiä, ovatko ne lääkityksen alla ja mitä niille on tehty”, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan valtaosa Suomen aktiivisista turkistarhoista on Fifurin jäseniä. Liiton ulkopuolisia aktiivisia tarhoja on hänen mukaansa enintään muutama kymmenen.

Nissinen sanoo, että liittoon kuuluviin tarhoihin tehdään säännöllisiä auditointeja, jotka perustuvat sekä alan kansalliseen että EU-tason valvontaan.

”Valvonnassa muun muassa havainnoidaan ja mitataan eläinten käyttäytymistä. Se on hyvin määrämuotoista”, Nissinen sanoo.

”Lisäksi Suomen eläinsuojelulaissa ja EU:n turkisasetuksessa määrätään muun muassa eläinten virikkeistä ja varjotalojen sekä häkkien mitoista.”

EU:ssa on kerätty nimiä kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen kieltämiseksi unionin alueella. Se on saanut tähän mennessä 1,3 miljoonaa allekirjoitusta.

Suurin osa Euroopan entisistä turkistuottajamaista on lopettanut turkistarhauksen.

Euroopan unioni on uusimassa eläinsuojelulainsäädäntöään. Lainsäädäntöön on tulossa ruoantuotannossa käytettävien eläinten häkkikasvatuksen kielto. Oikeutta eläimille toivoo, että myös turkistarhauksen kielto voitaisiin lisätä samaan uudistukseen.

Suomen turkistarhat ovat saaneet viime vuosina julkista rahallista tukea koronapandemian vuoksi.