Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii poliitikoilta merkittäviä uudistuksia, sanovat kärkivirkamiehet

Poliitikkojen pitäisi pystyä merkittäviin uudistuksiin 2020-luvulla, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan turvata. Näin katsovat ministeriöiden kärkivirkamiehet maanantaina julkistetussa raportissa.

Ilmastonmuutosta kansliapäälliköt pitävät yhtenä suurimmista kysymyksistä Suomelle.

"Sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään edellyttää globaalisti ja Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti", arvioidaan Mahdollisuudet Suomelle -nimisessä raportissa.

Paljon päänvaivaa päättäjille ovat tuomassa raportin perusteella myös väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kestävyys.

"Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi", raportissa todetaan.

Keskeisiksi Suomea haastaviksi ilmiöiksi listataan myös teknologian murros, eriarvoistuminen sekä kansainvälisen järjestyksen murros ja muuttoliike.

Eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta. Seuraava hallitus aloittaa työnsä mahdollisesti loppukeväästä tai kesällä, kunhan hallitusneuvottelut on ensin käyty.

Kansliapäälliköiden mukaan maanantain raportin tarkoituksena on edesauttaa sitä, että valtaan astuvilla poliitikoilla olisi edellytykset tehdä erityisesti vaikeita päätöksiä.

Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi työllisyysastetta pitäisi nostaa merkittävästi nykyisestä, raportissa todetaan. Työllisyysasteen trendi oli joulukuussa 72,5 prosenttia, mutta ensi hallituskaudelle tavoitteena pitäisi olla 75 prosentin työllisyysaste. Pitkällä aikavälillä työllisyysasteen tavoitteeksi voitaisiin asettaa 80 prosenttia, kansliapäälliköt kirjoittavat.

Raportin arviot ovat vasta alkusoittoa vaalien alla käytävälle keskustelulle poliittisesta linjasta. Valtiovarainministeriö julkistaa ensi viikon maanantaina oman virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista tulevalle vaalikaudelle. Viime vaalien alla vastaavan raportin sisältö herätti kiivasta keskustelua.