Etla: Venäjän merkitys Suomen taloudelle on pienentynyt – pakotteista ei synny talouskriisiä

Venäjän merkitys Suomen taloudelle on suurempi kuin useimmilla muilla EU-mailla, mutta se on ajan saatossa vähentynyt, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) muistiossaan. Sekä maiden välinen kauppa että tytäryhtiöiden kautta tapahtuva paikallinen läsnäolo on pienentynyt.

Vielä 2010-luvun alussa vienti Venäjälle synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi 2–2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä nykyä osuus on vain 1,1–1,5 prosenttia.

Etlan muistiossa arvioidaan, että talousyhteydet ovat 2010-luvulla pienentyneet niin paljon, että uudet Venäjälle määrätyt talouspakotteet eivät aiheuta talouskriisiä Suomessa.

"Taantumaskenaario edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja muita nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä", muistio summaa.

Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan vältytä.

Suomen markkina-asema Venäjällä on hiipunut jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja laski vielä lisää vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen. Vuonna 2013 Suomi vei Venäjälle noin 7,3 miljardin euron edestä, mutta viime vuonna vienti ylsi enää 4,3 miljardiin. Tärkein Venäjälle viety tuoteryhmä ovat koneet ja laitteet, joita vietiin viime vuonna lähes 880 miljoonan euron edestä.

Tuonnissa taas painottuvat raaka-aineet, ennen kaikkea öljy. Raakaöljyä tuotiin viime vuonna 2,9 miljardin euron edestä, mikä vastasi noin kolmasosaa Suomen koko Venäjän-tuonnista. Arvo vaihtelee vuosittain öljyn hinnan mukaan. Metsäteollisuus on hankkinut noin kymmenen prosenttia käyttämästään puusta Venäjältä, mutta osuus on ollut viime vuosina laskussa.

Viennin lisäksi suomalaisilla yrityksillä on ollut paljon toimintaa Venäjällä tytäryhtiöiden kautta. Tytäryhtiöiden määrä on kuitenkin laskenut viime vuosikymmenen aikana lähes kolmanneksella ja monet yritykset lähtivät Venäjältä jo ennen Ukrainan sotaa. Kaupan alan yrityksistä näin toimivat esimerkiksi Stockmann ja Kesko, kun taas SOK ilmoitti lähdöstään vasta sodan myötä.

Rahoitusalan yhtiöistä Venäjältä ovat lähteneet Nordea, OP ja Handelsbanken. Posti ja A-katsastus vetäytyivät myös ennen sotaa, ja Neste myi siellä toimineen huoltamoketjunsa.

Tuoreimpien tietojen mukaan yhteensä runsaalla 180 suomalaisyrityksellä on ainakin yksi tytäryhtiö Venäjällä. Kaikkiaan suomalaisilla yrityksillä on lähes 300 tytäryhtiötä maassa.

Muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sekä tutkija Johannes Hirvonen.