Hanhikannoissa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten 30 vuoden aikana.
Vuonna 2010 Suomen yleisimmät hanhet olivat merihanhia, joiden kanta oli 7 000 paria.
Toiseksi yleisin oli ripeästi runsastunut kanadanhanhi 6 400 parilla.
Vielä 1980-luvun lopulle
saakka metsähanhen alalaji
taigametsähanhi oli runsain pesivä hanhemme. Nyt taigametsähanhi on vasta neljänneksi yleisin hanhilaji noin 2 000 parilla.
Taigametsähanhi on harvinaisin Suomessa metsästetty riistalintu alalajit huomioiden. Sen maailmanlaajuinen kanta on 63 000 yksilöä.
”Taigametsähanhen kestävän metsästyksen pohjaksi tarvitaan kiireesti tietoa muuttoreiteistä, kantojen koosta ja alalajien runsaussuhteista metsästyssaaliissa maamme eri osissa”, sanoi Helsingin yliopiston tutkija Veli-Matti Väänänen Riistapäivillä Kajaanissa viime viikolla.
Rauhoitettu valkoposkihanhi on taigametsähanhea yleisempi 3 800 parilla.
Rannikolla pesiviä hanhia seurataan Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoimilla saaristolintulaskennoilla.
Metsähanhi on toistaiseksi ilman vuotuista seurantaa.
Meri- ja kanadanhanhikantojen runsastuminen näkyvät hyvin saalistilastoissa.
Merihanhia saatiin saaliiksi 9 000 yksilöä vuonna 2010 ja kanadanhanhia 6 000 kappaletta.
Nämä lajit ovat nousemassa metsähanhen ohi metsästetyimmäksi hanheksi.
Metsähanhisaalis vaihtelee 3 000–11 000 yksilössä vuosittain.
Vaihtelu johtunee siitä, että joinakin vuosina voimakkaat itätuulet ohjaavat hanhimuuttoa halki Suomen lisäten saalista, arvioi Väänänen.
SARI PENTTINEN
Tarvitaan
kiireesti tietoa muuttoreiteistä,
kantojen koosta ja alalajien runsaussuhteista metsästyssaaliissa.
Veli-Matti Väänänen