Mietintö käännytyslaista ei edelleenkään valmistunut, urakka jatkuu ensi viikolla

Eduskunnan hallintovaliokunta ei saanut perjantaina valmiiksi käännytyslakia koskevaa mietintöään. Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) kertoi valiokunnan kokouksen päättymisen jälkeen, että työ jatkuu maanantaina.

”Tällä hetkellä asiat ovat vielä kesken, eli kokous jatkuu maanantaina kello 10”, sanoi Peltokangas eduskunnassa perjantai-iltana.

Kokous kesti arviolta vain noin varttitunnin.

Valiokunta aloitti perjantain kokousurakkansa aamuyhdeksältä, mutta se lopetti kokouksen kello 10 alkaneen täysistunnon vuoksi. Valiokunnan kerrottiin kokoontuvan uudelleen kello 15 iltapäivällä, mutta hieman ennen kokouksen oletettua alkamisaikaa tuli tieto kokouksen lykkääntymisestä kahdella tunnilla.

Peltokankaan mukaan kokouksen lykkääntymisessä ei ollut dramatiikkaa.

”Tällainen iso paketti, niin siinä yleensä aikataulu saattaa päivällä vähän lipsua, ja tärkeitä asioita käydään, ja annetaan sille aina oma aikansa, hän sanoi kokouksen jälkeen.”

Peltokankaan mukaan valiokunta ei kokousta viikonloppuna.

”Näen sen niin, että viikonlopun aikana varmastikin jokainen ryhmä tekee omaa työtään.”

Peltokangas sanoi, ettei näe estettä yhteydenpidolle viikonlopun aikana.

STT:n tietojen mukaan hallintovaliokunta neuvotteli mietinnöstä perjantaina iltapäivällä supistetulla kokoonpanolla, jossa esimerkiksi SDP:tä edustivat valiokuntavastaava Eemeli Peltonen ja Eveliina Heinäluoma.

Käännytyslain avulla halutaan torjua Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistä maahantuloa. Toistaiseksi Suomi on usean kuukauden ajan pitänyt itärajan suljettuna henkilöliikenteeltä.

Lain säätämistä vaikeuttaa se, että se on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Perustuslakivaliokunta totesi aiemmin lausunnossaan, että laki pitää siksi säätää perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Jotta laki saataisiin voimaan tämän vaalikauden aikana, se pitää julistaa kiireelliseksi, mihin tarvitaan eduskunnan viiden kuudesosan hyväksyntä.

Vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa käännytyslakia, ja vihreissäkin lakiesitykseen suhtaudutaan kriittisesti. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on ilmoittanut julkisuudessa äänestävänsä lakiesitystä vastaan.

Vihreillä oli perjantaina aamulla eduskuntaryhmän kokous, jossa ryhmä keskusteli tämänhetkisestä tilanteesta.

”Virallista ryhmäpäätöstä ei ole tehty, mutta tosi kriittinen on se kanta, mikä tässä on viime päivinä tullut ilmi”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (vihr.) kommentoi ennen vihreiden kokousta perjantaina.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n johto on toistuvasti vaatinut julkisuudessa, että hallintovaliokunnan mietintö kävisi vielä uudemman kerran perustuslakivaliokunnassa. SDP on myös vaatinut lakiesitykseen muutoksia perustuslakivaliokunnan aiemman lausunnon pohjalta.

Aiemmin tällä viikolla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi Ylen A-studiossa, että toinen perustuslakivaliokunnan lausunto olisi tärkeä eduskunnan oikeusturvan kannalta. Lisäksi Tuppurainen sanoi haastattelussa SDP:n vaativan, että eduskunnalla olisi rooli käännytyslain käyttöönotossa.

Nykyesityksessä lain käyttöönoton tarpeen toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

Puolue on Tuppuraisen mukaan halunnut myös tarkennuksia lakiesityksen tekstiin. Puolue on muun muassa vaatinut, että rajalta lain nojalla käännytetyllä olisi käytössään jokin oikeussuojakeino. Samaa edellytti tosin myös perustuslakivaliokunta omassa, viime viikolla valmistuneessa lausunnossaan.

Perustuslakivaliokunta sinänsä piti niin sanotun käännytyslain esittämiä toimia välttämättöminä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Perustuslakivaliokunta kuitenkin vaati lakiesitykseen muutoksia, jotta käännytyslaissa säädetyt toimivaltuudet olisivat riittävän tarkasti rajatut.

Vihreiden Harjanne arvioi perjantaina, ettei perustuslakivaliokunnan lisälausunnosta olisi hänestä haittaakaan.

” Ollaan perustuslain äärellä erittäin tarkasti. Sinällään oma käsitykseni on, että (käännytys)lain rakenteen peruslähtökohdat ovat se ongelma perustuslain kannalta. En sitten tiedä, mitä se kierros lopulta tuottaa. Aika näyttää, mutta ei siitä ainakaan mitään haittaa ole”, hän sanoi STT:lle perjantaina.