LUKENUT MIES
Kun ulkoministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri Matti Tuovinen jäi eläkkeelle, hän luovutti päiväkirjansa Kansallisarkistoon. Salassapitoajaksi hän määräsi 25 vuotta.
Täytettyään 90 vuotta Tuovinen sai lukea päiväkirjansa kaikelle kansalle toimitettuna laitoksena.
Suuren yleisön käsissä tämä kirja tuskin kuluu, eivätkä kaupalliset kustantamot siitä kiinnostuneet.
Historian harrastajille tuiki asialliset päiväkirjamerkinnät ovat erinomainen pikakelaus Suomen ulkopolitiikan vaikeaan mutta loistavaan aikaan huippuna Etyk.
Viranhoidon tärkeitä maita olivat ilman muuta Neuvostoliitto, Ruotsi, USA ja Englanti. Kahta Saksaa oli hankala hoitaa, ja Norjan suuntaan tuli tämän tästä jotain kränää.
Neuvostoliiton painostus oli aivan oma lukunsa ja suurlähettiläs Stepanov omassa kategoriassaan. Nyt olisi jo mukava lukea hänestä viileän tieteellinen elämäkerta.
Tuovisen päiväkirjoja on hyvä lukea rinnan Urho Kekkosen päiväkirjojen kanssa. UKK keskittyy niissä keskusteluihin neuvostoliittolaisten kanssa.
Tuovinen todistaa, että vanha presidentti viihtyi läntisessäkin seurassa – esimerkkinä vauhdikas illanvietto Espanjan kuninkaan kanssa.
Nopean tehtäväkierron vuoksi ulkoministeriö on puolustusvoimien ohella maan pahimpia käärmeenpesiä. Henkilöjuonittelut kihisevät koko ajan jossain nurkassa.
Tuovisen kautta leimaa erityisesti Kalevi Sorsan johtamien sosiaalidemokraattien pidäkkeetön vallanhimo, joka ulkoministeriössä röyhähti presidentinvaihdoksen jälkeen täyteen paloon. Nyt tiedämme, että Sorsan tuhatvuotista valtakuntaa ei koskaan tullut.
Matti Tuovinen oli Urho Kekkosen luottomies 1950-luvun alusta. Lähipiirin ydintä hän ei liene ollut mutta Tamminiemen saunassa toki usein nähty.
Mauno Koivistokin salli eleettömän asiallisen valtiosihteerin istua kautensa loppuun, mutta ei päivääkään päälle.
PEKKA ALAROTU
Salaisuuksien vartija.
Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972–1985.
Toimittanut Juhani Suomi.
293 sivua. Poliittisen historian
julkaisuja 2. Turun yliopisto.