Puoli miljoonaa rahtirekkaa vuodessa – Itämeren risteilyt ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole vaikuttanut Itämeren matkustajaliikenteeseen, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses arvioi.

Polttoaineen hinnat ovat kohonneet.

"Tällä hetkellä kaasun hinta on niin korkea, että laivat eivät voi käyttää sitä polttoaineena."

Hanses kertoo laivojen kulkevan matalariskisellä meridieselillä.

Matkustajaliikenteessä kyse ei ole pelkästä huvittelusta, sillä laivat kuljettavat paljon myös rahtia.

Hansesin mukaan Viking Linen laivoilla kulkee vuosittain yli 130 000 yksikköä rahtia. Matkustajaliikenteessä yksiköt tarkoittavat käytännössä rekka-autoja.

Viking Linen uusi lippulaiva Viking Glory aloitti tiistaina liikennöinnin Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan.

Uuteen laivaan mahtuu 60 prosenttia enemmän rahtia kuin yhtiön aiempaan ykkösalukseen Amorellaan. Hanses kertoo, että risteilyalusten rahtitilaa on kasvatettu pitkään.

"Alukset ovat aina kantaneet rahtia ja kantavat jatkossakin."

Hansesin mukaan esimerkiksi Ahvenanmaan huoltovarmuus pidetään yllä pitkälti matkustajaliikenteen ansiosta.

Tavaran nopea kulkeminen matkustajalaivoilla on yrityksille arvokasta.

Matkustajaliikenteen mukana kulkeva rahti on merkittävä huoltovarmuustekijä Suomelle, Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults sanoo.

"Kaikesta Suomeen tulevasta rahdista noin 80 prosenttia kulkee meritse. Siitä noin 60 prosenttia kulkee matkustajalaivoilla."

Tallinkin ja Silja Linen laivoilla rahtia liikkuu Schultsin mukaan päivittäin yli tuhat yksikköä.

"Viime vuonna matkustajalaivoillamme kulki 370 000 rahtiyksikköä. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,6 prosenttia", Schults sanoo.

Matkustajalaivoilla kulkee hänen mukaansa esimerkiksi ruokaa, lääkkeitä ja rakennustarvikkeita. Tonnimääräisesti suuret rahtilaivat, kuten öljytankkerit, tuovat Suomeen matkustajalaivoja enemmän rahtia.

Matkustajalaivojen mukana kuitenkin kulkee arvokasta, valmistettua yksikkötavaraa.

Schultsin mukaan Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät uhkaa Tallink-konsernin polttoaineensaantia. Itämerellä kulkevat alukset käyttävät polttoaineenaan dieseliä ja kaasua. Osa aluksista voi käyttää molempia.

Entä voisivatko laivat liikennöidä biokaasulla?

"Biokaasussa ongelma on sen saatavuus. Viroon avattiin hiljattain uusi biokaasulaitos, ja yksikin laiva tarvitsisi polttoaineekseen kahdeksan tällaisen laitoksen vuosituotantoa", Schults kertoo.

Korona-aikana laivojen matkustajaliikenne on kokenut kovia. Sen sijaan rahtiliikenteen jatkuminen on haluttu varmistaa yhtiöille maksettavilla tukitoimilla. Sekä Schults että Hanses kertovat rahtiliikenteen kulkeneen koronan aikana lähes normaalisti.

Sama selviää myös Tilastokeskuksen ylläpitämistä ulkomaankauppatilastoista. Niiden perusteella autokannellisten matkustaja-alusten mukana kulkeva rahti on pysynyt likimain samoissa lukemissa läpi pandemian.

Laivayhtiöiden toimitusjohtajat kertovat seuraavansa huolestuneena Ukrainan sodan etenemistä ja sen seurauksia. He eivät kuitenkaan tahdo spekuloida, miten sota voi mahdollisesti vaikuttaa Itämeren matkustajaliikenteeseen tai turvallisuustilanteeseen.

"Seuraamme tilannetta hyvin huolestuneina ja teemme tiivistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa", Margus Schults sanoo.

Kumpikaan laivayhtiö ei liikennöi Suomen ja Venäjän välillä.