Kesä kuivatti sammakoiden kudut – loikkijoita voi kuitenkin näkyä nyt runsain mitoin
Rupisammakko on myrkyllinen ja sen maistaminen voi aiheuttaa koiralle pahoinvointia.
Sammakot muuttuvat vesieläimestä maaeläimeksi muuttaessaan maalle. Kuva: Markku VuorikariSammakot pitävät lämpimästä ja kosteasta säästä, ja tänä kesänä kuivuus koitui monen mätimunaklimpin kohtaloksi.
”Varsinaista laskentatietoa ei minulla ole, mutta tänä kesänä moni kutu on varmasti jäänyt kuiville ja sammakoiden lisääntyminen onnistunut vain isommilla vesialueilla eli lammissa tai järvissä. Lämpö sinänsä nopeuttaa kehitystä ja kasvua”, sanoo sammakoihin erikoistunut tutkijatohtori Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta. Voidaan puhua jopa katovuodesta.
Etelä-Suomessa kutu ilmestyy lammikoihin huhtikuussa ja nuijapäät elävät niissä niissä alkukesän.
”Sitten ne käyvät läpi metamorfoosin, jossa niille kasvaa jalat, pyrstö surkastuu ja ne alkavat hengittää ilmaa. Sammakko elää ensimmäiset kuukaudet vesi- ja sen jälkeen maaelämää”, Saarikivi selvittää.
Maalle muutto tapahtuu etelässä aikaisimmillaan juhannuksen tienoilla. Sammakoita voi nähdä paljon myös nyt, mutta kyse on siis asuinpaikan vaihdoksesta, ei isosta kannasta.
”Usein ne nousevat lammikosta maalle yhtä aikaa. Näin ne välttävät petoja. Samalla lailla toimivat esimerkiksi merikilpikonnat, joiden poikaset kuoriutuvat hiekassa yhtä aikaa.”
Suomessa on luonnonvaraisena kolmea sammakkolajia: viita-, tavallinen ja rupisammakko. ”Jopa kymmensenttiset rupisammakot voivat olla toistakymmentä vuotta vanhoja, ja joidenkin yksilöiden tiedetään eläneen viisikymmenvuotiaaksi saakka.”
Rupisammakko on myrkyllinen. Sen niskan kaksi isoa kyhmyä ovat täynnä myrkkyä, joka maistuu niin pahalle, ettei koirakaan erehdy sammakon kimppuun toiste.
Myrkky saattaa aiheuttaa koiralla pahoinvointia ja syljen vaahtoutumista.
- Osaston luetuimmat