Liikemies Ilkka Herlinin luotsaama Itämeri-säätiö Baltic sea action group (BSAG) on kerännyt viidessä vuodessa 268 sitoumusta Itämeren hyväksi. Niistä toteutuneita on 145.
Sitoumuksista valtaosa on suomalaisten tekemiä. Mukana on sekä yrityksiä, järjestöjä että julkisia tahoja. Tilannekatsaus tehtiin eilen Herlinin järjestämässä Tulevaisuuden ruokaketju -tilaisuudessa Helsingin Musiikkitalolla.
Esimerkiksi lannoitevalmistaja Yara on sitoutunut edistämään kipsinlevitystä pelloille Saaristomeren fosforipäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi yhtiö pyrkii vähentämään typpipäästöjä EU:n Baltic Deal -maatilaverkostossa.
Liki kaikki sitoumukset liittyvät ravinteiden kierrätykseen, jonka mallimaaksi Suomi tähtää.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo, että Suomi etenee tavoitteessaan. Ratkaistavana on yhä, miten lannan separointia voitaisiin edistää sekä yhdistää ruuan- ja energiantuotantoa.
Osaamisesta kielii se, että kiinalaiset ovat pyytäneet Suomelta apua 7 000 hehtaarin mallitilalle, jossa tuotetaan kauraa ja nautoja. Ratkaistavana ovat lantakasat ja massiiviset ympäristöongelmat.
”Suomalaisilla on mahtavat mahdollisuudet ratkaista asioita teknologiaviennillä”, Orpo intoilee.
Ministeri suunnittelee pilottiprojektia Mynälahdelle, jonka kunnostuksesta voitaisiin tehdä vientituote maailmalle.
Rahaakin löytyy vihreän teknologian kehittämiseen, sillä teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on varannut 160 miljoonaa euroa biotaloutta kehittäviin yrityksiin.
Kiertotalouden potentiaali on iso. Professori Sixten Korkman tönisi Suomea siihen suuntaan fosforin ja typen haittaveroilla ja ravinteiden päästökaupalla. Kertyvillä varoilla tehostettaisiin ravinteiden kiertoa.
Maksajina olisivat kaikki, jotka syövät ruokaa.
Professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta huomauttaa, että ravinteiden kierron heikoin lenkki on yhdyskuntien jätevesien käsittely, jossa fosforista hyödynnetään alle 50 prosenttia ja typestä vain 10 prosenttia.
Kansanedustajaehdokas Matti Vanhasen (kesk.) mukaan olisi tärkeää saada savipeltojen kipsaus ympäristötuen piiriin. Olemassa on myös ojiin asennettavia ravinnesieppareita, mutta ne ovat kalliita.
”Yhteiskunnan pitäisi olla valmis käyttämään kustannustehokkaita tapoja, jotka olisivat nopeasti monistettavissa pelloille.”
Valtio on jo luvannut Itämeren suojelukomissiolle Helcomille, että se vähentää fosforipäästöjä. Hintalappu nousee jopa 1,7 miljardiin euroon vuodessa.
KATJA LAMMINEN
Ravinteiden kierron heikoin lenkki on yhdyskuntien jätevesien käsittely, jossa fosforista hyödynnetään alle 50
prosenttia ja typestä vain 10 prosenttia.«