”Mitä jos äidinkielenopettajista kukaan ei olisi kannustanut minua? Siinä tapauksessa en nyt olisi kirjailija. Olisin kirjallisuudesta kiinnostunut mutta lajiin kyynisesti suhtautuva lääkäri. Tai sitten olisin liittynyt itsensä nuorena tappaneiden pellolaisten joukkoon.”
”Tämä, että saan avata tietokoneen ja tiedostot, on hykerryttävää. Mietin, muistuttaako se riippuvuutta, mutta ei tai jos joo niin terveellistä riippuvuutta eli samanlaista, jonka saa urheilusta, joogasta.”
”Mikään ei siis lopulta tule valmiiksi ja siinä on tämän työn ihanuus: sietää keskeneräisyyttä, nauttia siitä, olla aina matkalla, tien päällä. Kun yksi työ tulee valmiiksi, on juhlan aika, ja se juhla on erittäin lyhyt.”
”Mikään mitä ei ole koettu eikä työstetty, ei ole totta. Jos kirjailija ei ole ryvettänyt itseään materiaalissa, ei yksityinen laajene yleiseksi. Teksti jää etäiseksi.”
”Kirjoittaminen ei ole kilpailua, eikä kateutta. Kirjailijan elämä voi sitä olla, mutta kirjoittaminen ei. Kirjoittaminen ei suostu myöskään aikataulutettavaksi eikä sitä voi tehdä kehuja kalastellakseen.”
Lähde: Maria Peuran teos
Antaumuksella keskeneräinen