Hoitajien huono kielitaito huolettaa – työministeri Satonen: Ulkomaalaisia pitää silti houkutella Suomeen

Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo, että Suomen täytyy houkutella hoitajia ulkomailta, vaikka hoitoalalla on huolta rekrytoitavien puutteellisesta kielitaidosta. Satosen mukaan tulijoiden kielitaitoa on kehitettävä ja asia on ratkaistava.

”Mutta ei se vaihtoehto ole, että todetaan, että ei oteta ulkomaalaisia. Koska silloin meillä on liian vähän tekijöitä”, Satonen sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Satonen kommentoi näin hoitajaliitto Superin tuoretta jäsenkyselyä, jonka mukaan vieraskielisten hoitajien heikko kielitaito aiheuttaa vaaratilanteita ja potilasvahinkoja. Puutteellinen kielitaito korostui vastaajien mukaan juuri ulkomailta aktiivisesti rekrytoiduilla työntekijöillä. 80 prosenttia vastaajista arvioi heidän kielitaitonsa riittämättömäksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nimikesuojattujen ammattien kielitaitovaatimukset ovat korkeat jo nyt. Ne koskevat monia hoiva-alan ammatteja, mutta eivät hoiva-avustajia.

Asiaa kommentoi tiedotustilaisuudessa myös Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.). Myös hänestä kielitaitokysymys on ratkaistavissa. Jos Helsingissä ilmenee ongelmia, kielitaidon kehittämistä Vartiaisen mukaan parannetaan.

Tilaisuuden aiheena oli Satosen ja Vartiaisen lauantaina alkava matka Filippiineille ja Vietnamiin. Tarkoituksena on edistää kansainvälistä rekrytointia näistä maista.

Matkalle osallistuu edustajia myös esimerkiksi Maahanmuuttovirastosta, Tampereen kaupungilta, yrityksistä ja työnantajaliitoista.

”Pyritään auttamaan rekrytointiprosesseissa ja työpaikkojen kohtaamisessa”, Satonen kuvaili matkan tarkoitusta.

Käytännössä rekrytointia voidaan edistää esimerkiksi maiden välisellä sopimuksella. Tarkoituksena on myös saada tietoa maiden järjestelmistä ja työntekijöiden tarjonnasta.

Pormestari Vartiainen korosti, että työntekijöistä kilpaillaan paitsi maiden myös kaupunkien kesken.

”Helsinki kilpailee Vancouverin, Quebecin, Rotterdamin ja Kööpenhaminan kanssa. Kaikki haluavat näitä liikkuvaisia nuoria ikäluokkia.”

Vartiaisen mukaan Helsingin ongelmana on työntekijöiden eläköityminen esimerkiksi terveydenhuollosta tulevina vuosina. Eläköityvien korvaamiseen tarvittaisiin vuonna 2030 jopa yli 2  000 sairaanhoitajaa ja lähes yhtä paljon lähihoitajia.

Helsinkiin on viime vuosina rekrytoitu jo Filippiinien kansalaisia, mutta he ovat tulleet Suomeen muiden maiden kautta. Suora rekrytoiminen vaatisi Filippiinien normien mukaisesti sitä, että ammattinimikkeet vastaisivat maissa paremmin toisiaan. Vartiainen toivoo tästä keskustelua matkalla.