PTT: EU:n maatalouspolitiikan uudistus jää vaatimattomaksi
Esimerkiksi viherryttämisen toteuttaminen vesittyi, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus paljastaa.
Maatalous joutuu jatkossa taistelemaan asemastaan ja rahoistaan EU:ssa, sillä pakolaiskriisin ja ilmastonmuutoksen hoito nielevät yhä enemmän resursseja. Kuva: Kari SalonenEuroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan viimeisin uudistus vuonna 2014 jäi vaatimattomaksi siihen ladattuihin tavoitteisiin nähden, kertoo PTT:n tutkimus.
Esimerkiksi viherryttäminen tuotiin mukaan politiikkaan, mutta sen toteuttaminen vesittyi.
"Oli onnistuminen, että viherryttäminen toimenpiteenä saatiin mukaan EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Valitettavasti sen toteuttamisessa epäonnistuttiin", maatalousekonomisti Heini Toikkanen toteaa.
EU.n yleisbudjettineuvotteluissa onnistuttiin Toikkasen mukaan hyvin puolustamaan yhteisen maatalouspolitiikan budjettia.
"Tästä kuitenkin seurasi, ettei voimakkaita paineita uudistumiselle tullut sieltäkään."
Maatalousekonomistin mukaan viherryttämisen saattaminen poliittisiksi teoiksi vaatisi politiikan rakenteellista uudistamista.
Kyseessä oli ensimmäinen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, jossa tasattiin jäsenmaiden välisiä eroja suorissa tuissa.
Seuraavaan uudistukseen vuonna 2021 kohdistuu voimakkaita muutospaineita, joita lisää muun muassa kasvava kilpailu julkisesta rahasta.
"Maatalouspolitiikka on ainoa sektori, jolla on yhteisesti rahoitettu politiikka koko unionissa. EU:ta koettelee nyt samanaikaisesti moni suuri haaste, kuten ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi, jotka nekin tarvitsevat jostakin merkittäviä summia rahaa."
"Maatalouspolitiikan on kyettävä uudistumaan muuttuvassa maailmassa siten, että sen oikeutus nykyisessä mittakaavassaan säilyy", Toikkanen kiteyttää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat