Valtio vähentää ohjaustaan kuntien kaavoitukseen – vaatimus maaseudun rakentamisen tiivistämisestä poistuu

Valtion ohjaus kaavoituksesta kevenee huomattavasti ja päätösvaltaa siirtyy kunnille sekä maakunnille, kun uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuvat voimaan huhtikuussa.

Muutos on suuri varsinkin maaseutukunnille, sillä valtion vaatimus yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä poistuu kokonaan.

Myös rakentamisen eheyttäminen eli keskittäminen keskustan ympärille koskee jatkossa vain suuria kaupunkiseutuja.

Käytännössä esimerkiksi rakennuslupien saaminen haja-asutusalueelle voi helpottua.

"Kunnat voivat vapaammin itse kaavoittaa eikä elykeskus enää jatkossa puutu juurikaan kuntien omaan tahtoon", MTK:n lakimies Leena Kristeri sanoo.

Myös ympäristöministeriön valta kaavoitukseen vähenee.

Muutos yksinkertaistaa ohjeistusta. Ennen kaavoitusta ohjaavia valtakunnallisia tavoitteita oli 70, nyt niitä jäi jäljelle 17.

Kaavoituksen käyttäminen suunnittelun työkaluina ei muutu nykyisestä.

Kaavoitusta pyritään edelleen ohjaamaan ilmastonmuutosta hillitseväksi. Tiivistäminen tosin kohdistuu nyt kasvaviin kaupunkeihin.

Kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) pitää poliittista muutosta suurena.

"Aiemmin tavoitteet olivat hyvin rajoittavia, mutta nyt alueilla on enemmän mahdollisuuksia hyödyntää vahvuuksiaan. Uudistukselle on eduskunnan selkeä tuki. Siellä ei tullut merkittävää kritiikkiä", Korhonen sanoo.

Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi lausunnon yksimielisesti. Korhonen oli valmistelevan työryhmän puheenjohtaja.

Tavoitteet suojella ympäristöä ja monimuotoisuutta säilyvät.

Esimerkiksi ekologiset käytävät säilyivät, mutta niiden kirjaus muuttui metsätaloudelle edullisemmaksi.

Uutena tavoitteena on biotalouden edellytyksien varmistaminen.

"Maankäyttö- ja rakennuslain yleiset alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet eivät muutu, joten ympäristöllä on jatkossakin oma erityinen paikkansa kaavoituksessa", Kristeri sanoo.

Vanhat tavoitteet koettiin yleisesti liian monimutkaisiksi.

Tavoitteet ovat nyt selkeästi valtakunnallisia, kuten liikenne- ja energiainfrastruktuuriin liittyviä. Päällekkäisyyksiä muiden lakien kanssa on poistettu. Se yksinkertaistaa ja selkeyttää ohjeistusta.

Periaatteessa kunnat voivat erikoistua esimerkiksi maaseutuasumiseen.

"Mitä paikallisempi päätöksenteon taso, sitä paremmin saadaan maaseudun asuminen ja elinkeinot varmistettua", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kommentoi muutosta.

Korhosen mukaan kunnista on tullut kritiikkiä, että rakentamista pitäisi ohjata tiukemmin.

Kunnat joutuvat ottamaan vastuuta, sillä korkeampaan tahoon ei voi enää vedota.

Uudistuksella on yhteys hallitusohjelmaan.

”Kunnat saavat lisää liikkumavaraa maankäytössä, kuten hallitusohjelmassa lupasimme”, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi ministeriön tiedotteessa.

Hallitusohjelmassa luvataan helpottaa rakentamista haja-asutusalueille.

Myös kirjauksella byrokratian purusta oli merkitystä.

Huhtikuun alussa voimaan tulevat tavoitteet ovat voimassa kymmenen vuotta.

Niihin voi tosin vaikuttaa tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus.

MRL määrittää kuntien vallan kaavoituksessa. Kaavoituksen tasojen määrää ehkä arvioidaan uudistuksen yhteydessä.

MRL:ää viilattiin viime toukokuussa. Silloin poistui vaatimus poikkeusluvasta maatilojen rakentamiselle ja helpotettiin pysyvää asumista vapaa-ajan asunnoissa (MT 3.5.).