KANNUS (MT)
Keskipohjalaisen Kannuksen lukion rehtori Leevi Norrena uskoo, että monen pienen lukion toiminta lakkaa Suomessa lähivuosina.
”Oikeastaan koko 2000-luvun ajan on puhuttu toisen asteen koulutuksen uudistamisesta sekä lukioiden välisestä tiiviimmästä yhteistyöstä. Mutta parin viime vuoden aikana uudistumisvaateet, jopa karsimisvaateet, ovat huomattavasti tehostuneet lukioverkon osalta”, Norrena pohtii.
Opetusministeriön suunnalta väläytettiin aiemmin kuluvalla hallituskaudella 500 oppilaan minimirajaa lukioille.
”Tämä ei toki tarkoittaisi sitä, että kaikki entiset lukiot sulkisivat ovensa, mutta hallintoa keskitettäisiin voimallisesti. Näistä kaikkein hurjimmista numeerisista vaatimuksista on sittemmin peräännytty. Selvää kuitenkin on, että lukioverkon mullistus on nyt käynnissä”, Norrena toteaa.
Koulutuksen järjestäjät ovat marraskuun puoliväliin mennessä antaneet lausuntojaan hallituksen lakiesityksen luonnokseen, joka koskee toisen asteen rahoitusta ja järjestämislupaa.
”Mikäli luonnos menee sellaisenaan läpi, uudet järjestämisluvat laitetaan hakuun 2015. Vanhat luvat lakkaavat ja vuoden 2017 alusta toiminta alkaa myönnettyjen järjestämislupien mukaan”, Norrena kertoo.
”Suomen lukioista iso osa on tippumassa kyydistä, sitä ei valtiovalta peittele. Lukioiden pudotuspeli on käynnissä.”
Rehtori Norrena suhtautuu kriittisesti lakiesityksen luonnoksen tiettyihin painotuksiin.
”Luonnoksessahan vedotaan siihen, että suuremmat oppilasmäärät tehostavat huomattavasti toimintaa. Kustannustehokkuutta tapahtuu, kun lukion oppilasmäärä kasvaa neljäänsataan, mutta sen jälkeen merkittävää parannusta ei ole enää havaittavissa.”
Hallituksen lukiolinjausten perusajatuksena on, että pienet lukio eivät pysty tarjoamaan laadukasta koulutusta kustannustehokkaasti, Norrena tulkitsee.
”Mutta laskelmat lähtevät liian vähän oppimistulosten näkökulmasta. Opetuksen tason ja laadun olisi kuitenkin oltava keskeisin ja tärkein tekijä.”
Pienten lukioiden entistä tiiviimpää yhteistyötä Norrena kannattaa lämpimästi.
”Viimeisen vuoden aikana suhtautuminen lukioiden väliseen yhteistyöhön on muuttunut paljon. Pienet lukiot ovat tiedostaneet, että yksin ei pärjätä enää.”
Pienten lukioiden lähtökohtaisena vahvuutena Norrena pitää laadullisten tekijöiden korostumista jo uusista opiskelijoista kilpailtaessa.
”Jos pieni aikoo pärjätä, sen on pakko pitää opetuksen taso laadukkaana ja hyvänä.”
”Suurten asutuskeskusten lukioille opiskelijoiden rekrytointi on huomattavasti helpompaa, se voi olla jopa itsestäänselvyys.”
JUKKA KOIVULA