Kun kuohunta karkaa käsistä ‒ tämän takia sosiaalinen media uhkaa yhteiskuntarauhaa

Sosiaalisen median alustoilla mielipiteet kärjistyvät nopeasti ja jyrkästi.

Olipa aiheena maahanmuutto, suurpedot, sote-palvelut tai talouspolitiikka, ulkopolitiikasta puhumattakaan, harmaan sävyt kaikkoavat, kun somemylly pyörähtää käyntiin. Ihmisten ikävimmät luonteenpiirteet ottavat vallan.

Jokaisella on vastuu siitä, miten suutaan soittaa, tapahtuipa vuorovaikutus sitten näppäimistön takaa tai kasvotusten. Nykymuotoisen somen anatomiassa on kuitenkin epäterveitä piirteitä, jotka ruokkivat kiihkoilua ja eripuraa.

Eurooppa on jäänyt suojattomaksi nykymuotoisen somen jyllätessä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen mediakonglomeraatti Metan toimitusjohtaja ja Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on ollut haluton puuttumaan ongelmiin.

Reuters uutisoi Metan järjestelmällisesti haudanneen todistusaineistoa somen käyttäjien mielenterveyden heikkenemisestä. Ongelmia peitellään, vaikka kyse on usein lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta vahingollisesta sisällöstä.

Ääriesimerkki sosiaalisen median vaarallisuudesta on Myanmarissa 2017 tapahtunut rohingya-väestön kansanmurha. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoo 2022 julkistetussa raportissaan, että Metan some-alustojen syöttämät algoritmit yllyttivät väkivaltaan, vihaan ja syrjintään rohingya-väestöä kohtaan. Tarkoitus ei ollut lietsoa kansanmurhaa, mutta algoritmien klikkiperustaisuus sekä kykenemättömyys tunnistaa aggressiivinen sisältö kiihdyttivät vihaa ja tappamista.

Vihapropagandan katastrofaalisia seurauksia tunnetaan runsaasti. 800 000 uhria vaatinut Ruandan kansanmurha sai lisää vauhtia radiosta. Historiallisia esimerkkejä propagandan vaarallisuudesta ovat esimerkiksi 1930-luvun Saksa ja entinen Neuvostoliitto.

Ei ole sattumaa, että vallankumouksissa otetaan ensimmäiseksi tiedotusvälineet haltuun.

Maga- ja woke-vouhotukset leviävät Yhdysvalloista Eurooppaan ja sekoittavat hämmästyttävän helposti suomalaistenkin päät. Vihamielisten valtiollisten toimijoiden, kuten Venäjän, länsimaihin kohdistamat horjuttamisoperaatiot toteutetaan monesti sosiaalisessa mediassa.

Somen kiihdyttävä vaikutus ylläpitää kroonista tulehdustilaa yhteiskunnassa. Maltillisten koossapitävien voimien elintila kapenee.

Euroopassa on määriteltävä tiukemmin reunaehdot sille, miten digitaalisessa villissä lännessä toimitaan. Minimivaatimuksena on oltava, että väärän tiedon levittäminen, vihapropaganda sekä vieraan valtiollisen toimijan vaikuttaminen pyritään saamaan kuriin. Jos tämä ei onnistu yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten alustojen kanssa, on niiden toimintaa rajoitettava. Eurooppalaisten some-alustojen olisi aika nousta esiin.

Jos hajottavien voimien annetaan jyllätä, uhrataan yhteiskuntarauha – ajan saatossa ehkä jopa demokratia.

Reuters: Meta buried 'causal' evidence of social media harm, US court filings allege

Myanmar: The social atrocity: Meta and the right to remedy for the Rohingya

Radio in the Rwandan Genocide