Metsänhoitoyhdistyslain muutosesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Sen mukaisesti metsänhoitomaksu poistuu ja metsänomistajien jäsenyys metsänhoitoyhdistyksissä muuttuu vapaaehtoiseksi.
Samalla metsänhoitoyhdistysten toiminnan rajoitukset poistuvat.
Uudistusta vetäneen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) avainsanoina ovat olleet metsätalouden kilpailukyvyn kasvattaminen ja metsänomistajien valinnanvapauden lisääminen.
Muutoksen jälkeen yhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoimintansa tuotoilla. Samalla yhdistyksen jäsenet päättävät, mitä palveluita yhdistys heille tarjoaa.
Mikäli aikataulu pitää, metsänhoitoyhdistysten oikeus metsänhoitomaksuihin poistettaisiin jo ensi vuoden alusta.
”Metsänomistajille iso asia on, että nykyistä aatteellista palvelutarjontaa voidaan jatkaa yhdistysmuodossa”, summaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Lausuntakierroksella muut ministeriöt eivät tuota tarvetta ymmärtäneet. Siksi esitykseen on kirjattu varauma, jonka mukaan asiaan palataan viiden vuoden kuluttua.
Hakkaraista se harmittaa. Tieto kynnyksestä vaikeuttaa yhdistysten toiminnan vakauttamista.
Ennakkoon on arveltu, että suurin osa metsänomistajista pysyy metsänhoitoyhdistysten jäseninä muutoksen jälkeen. Siitä huolimatta yhdistyksillä on tarvetta tehostaa toimintaansa.
MT:n tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaa yhdistysten jäseninä pysyy 56 prosenttia metsänomistajista. Noin joka kuudes metsänomistaja ei vastaavasti halua muutoksen jälkeen olla yhdistyksen jäsen. Epävarmoja on useampi kuin joka neljäs.
Kyselyn perusteella varmimpia asiakkaita metsänhoitoyhdistyksille ovat maanviljelijät ja yrittäjät. Palkansaajistakin yli puolet aikoo pysyä jäseninä.
Epävarmimpia ovat eläkeläiset.
Jatkossa tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen jäsen on eteläsuomalainen viljelijä, joka myy säännöllisesti puuta. Toisaalta myös viljelijöissä on oma itsellinen ryhmänsä, jota metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ei kiinnosta.
Vähiten jäsenyys kiinnostaa pohjoissuomalaisia eläkeläisiä.
Aiemmin on arveltu, että pienten metsätilojen omistajat tarvitsevat metsänhoitoyhdistyksen palveluita muita enemmän.
Metsätutkassa se ei kuitenkaan näkynyt, ainakaan jäsenmaksuhalukkuutena.
Hakkarainen on kaikkineen tyytyväinen metsänhoitoyhdistyslakiesitykseen.
Hän pitää selvänä, että metsänhoitoyhdistyksiä varten tarvitaan oma laki.
Epävarmuus liittyy siihen, pystytäänkö lakiehdotuksella säilyttämään metsänhoitoyhdistysten vahvuudet. Yhdistyksillä on suuri merkitys sekä kansantaloudelle että metsänomistajille näiden etujen ajajana.
MTK:n mukaan lakiesitys mahdollistaa uusien metsänhoitoyhdistysten perustamisen liian helposti. Rajana on 300 jäsentä ja 10 000 hehtaaria metsää.
Uudet yhdistykset pääsevät nauttimaan metsänhoitoyhdistyksissä tähän saakka tehdystä brändityöstä, mutta ne välttyvät nykyisten metsänhoitoyhdistysten vastuilta ja velvoitteilta.
JARMO PALOKALLIO