Verotus hiertää kaksoiskuntalaisuudessa
Mökkikunnat haluaisivat osan verorahoista, mutta asian eteneminen selviää vasta vuoden lopussa.
Vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhä pidempiä aikoja ja tehdään palkkatöitäkin.”Verotus on vaikein asia”, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kaksoiskuntalaisuudesta.
Kaksoiskuntalaisuus tarkoittaa, että ihminen voisi olla kuntalainen kahdessa tai useammassa kunnassa, esimerkiksi koti- ja mökkikunnassaan.
Asian selvittäminen alkoi keväällä osana Tulevaisuuden kunta -hanketta, kun Vehviläinen pani pystyyn parlamentaarisen työryhmän asiantuntijoineen.
Vehviläinen perusteli selvitystään sillä, että elämäntavat ovat muuttuneet. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa ja tekevät töitäänkin kakkosasunnoillaan. Hänestä osan veroista voisi maksaa toiseen kuntaan, mutta pääverottaja olisi kuitenkin kotikunta.
Työryhmä on pitänyt vasta yhden kokouksen, mutta jo siinä ilmeni, että verotuskysymys on vaikea.
Asiantuntijoiden mukaan on hankalaa sopia suhde, jolla veropotti jaettaisiin kahden tai useamman kunnan kesken. Perustuslaki näet suojaa kuntien verotusoikeutta.
Lisäksi koko kaksoiskuntalaisuuden merkitys vähentynee vuodesta 2020 lähtien. Silloin kuntien verotus supistuu ja rahat menevät maakunnalle, joka hoitaa myös sosiaali- ja terveyspalvelut.
Jossakin vaiheessa edessä voi olla myös siirtyminen maakuntaverotukseen.
Mökkikunnat ovat kuitenkin pitäneet reiluna saada vapaa-ajan asukkailta muitakin maksuja kuin kiinteistövero. Vehviläinen katsoo yhtenä esimerkkinä Japaniin, jossa on käytössä vapaaehtoisten lahjoitusten malli.
Vero- tai muun maksumallin ohella pitäisi ratkaista veronmaksajan sananvalta siihen, mihin rahat menevät.
”Puhuisin demokratiasta ja vaikuttamisesta yleisesti, en pelkästään äänestämisestä”, Vehviläinen sanoi MT:lle maanantaina.
Valmistelutyöryhmässä on mukana Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, joka pitää tärkeänä asian selvittämistä. Se on luonnollista, sillä maakunta on pullollaan kesämökkejä, ja kesäasukkaat käyttävät myös palveluita.
”Kysymys on siitä, halutaanko ottaa huomioon, että 50 000–100 000 vapaa-ajan asukasta viettää maakunnassa keskimäärin sata yötä vuodessa. Heistä halutaan pitää myös huolta”, Mäkinen sanoo.
Vehviläisen asettaman työryhmän esitysten takaraja on tämän vuoden loppu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat