Kengityssepistä hirnuva pula – sairaiden hevosten kengitystä kehitetään Ylä-Savossa
Kengityssepät eläköityvät, joten uusia osaajia tarvitaan. Ala kiinnostaa yhä enemmän myös naisia.
Kuva: Jaana KankaanpääHevosten kavionhoitoon ja kengittämiseen erikoistuneista ammattiosaajista alkaa olla maassamme pula. Tällä hetkellä Suomessa on 150 päätoimista kengitysseppää. Heistä valtaosa on siirtymässä eläkkeelle 10–15 vuoden kuluttua.
Kengityssepän ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta annetaan kolmessa ammattiopistossa: Ylä-Savon ammattiopistossa, Harjun oppimiskeskuksessa ja Ypäjän hevosopistossa. Niistä valmistuu vuosittain 10–20 uutta seppää. Lähes kaikki työllistävät itsensä yrittäjinä. Aiemmin miesvaltainen ala on samalla pikkuhiljaa naisistumassa.
Pohjois-Savossa on alettu varautua kengitysseppien eläköitymisestä aiheutuvaan tilanteeseen. Ylä-Savon ammattiopistossa alkoi helmikuun alussa EU-rahoitteinen hanke, jossa kehitetään erityisesti sairaiden hevosten kengitysosaamista yhteistyössä Savon eläinsairaalan kanssa.
Kiuruvedellä sijaitsevan eläinsairaalan toiminta-alueella on reilusti yli 10 000 ratsu- ja ravihevosta. Terve hevonen kengitetään noin kuuden viikon välein.
Eläinsairaalan toimitusjohtaja Terhi Simonen-Jokinen kertoo, että sairaskengityksen osaavan sepän palveluita tarvitaan lähes päivittäin. Jalkarakenteeseen ja kavioihin liittyvät ongelmat ovat hevosilla tavallisia. Simonen-Jokisen mukaan hevosen sairauksista noin 80 prosenttia on juuri jaloissa.
"Sairaskengitysosaamista tarvitaan joka toisessa tapauksessa", hän sanoo
Hankepäällikkö Riina Huttunen Ylä-Savon ammattiopistosta lisää, että varsinkin varsoilla varhainen ongelmiin puuttuminen on erityisen tärkeää.
Eläinsairaalassa on vastikään alkanut myös toinen hanke, jossa kehitetään suureläinten hoidossa tarvittavaa tähystysosaamista. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden asiantuntijaverkostokumppanien kanssa.
Pohjois-Savon liitto on myöntänyt hankkeille Euroopan aluekehitysrahaston tukea yhteensä noin 275 000 euroa.
Lue myös:
Pöllikuski oppii jo koulussa minuuttiaikatauluihin
Hoitoala yhdistyy luontoon – ammattien miksaus luo työtä yhä enemmän myös maalle
Naisopiskelijoita houkutellaan uudella hoivamaatalouskoulutuksella
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat