Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä kiihtyvällä vauhdilla

Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä enemmän, kertoo tuore suomalais-tanskalainen tutkimus. Hiilipitoisuudet ovat kohonneet lähes jokaisessa joessa verrattuna 1990-luvun alkuvuosiin.

Kohonnut hiilipitoisuus samentaa vesiä ja pienentää näkösyvyyttä. Lisäksi kasvava määrä eloperäistä ainesta Itämeressä lisää hapettomien pohja-alueiden muodostumisen riskiä.

Hiiltä virtaa nykyisin Itämereen Suomen jokien kuljettamana noin 280 000 tonnia vuodessa enemmän kuin 1990-luvun alussa.

"Hiilen ainevirtaaman lisäys on lähes 50 prosenttia vuoden 1993 tasosta. Itämereen päätyvän hiilen vaikutukset rannikkoekosysteemiin ovat vielä huonosti tunnettuja", kertoo tutkijatohtori Eero Asmala Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta yliopiston tiedotteessa.

Jokien kohonneet hiilipitoisuudet ja ainevirtaamat ajoittuvat samaan aikaan kuin Suomen maaperässä havaittu hiilipitoisuuden lasku. On mahdollista, että ainakin osa maaperästä kadonneesta hiilestä on päätynyt jokien kuljettamana Itämereen.

Ilmiön taustalla on tutkijoiden mukaan etenkin ilmastonmuutos, jonka myötä sademäärät ovat kasvaneet ja lämpötilat nousseet. Hiilen pitoisuuksien nousun selittää puolessa tapauksista muutokset virtaamassa, mikä puolestaan on seurausta sademäärien muutoksista.

Lisäksi kohonnut lämpötila ja vähentynyt happamuus lisäsivät joillakin alueilla hiilipitoisuutta. Myös maankäytöllä oli vaikutusta hiilipitoisuuksien kasvuun.

Hiilen määrän muutosta selvitettiin 30 joen vedenlaatuseuranta-aineistosta, joka kattaa 25 vuoden ajanjakson. Tutkimuksen tekivät yhdessä Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto sekä tanskalainen Aarhusin yliopisto.