
Naton pitäisi jatkossa torjua Venäjän drooneja jo Ukrainan puolella, esittää kokoomuksen europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Venäjän öisen droonihyökkäyksen jälkeen.
”Tämä olisi merkittävä signaali Venäjälle, että jokaiselle rikollisille teolle on seuraus. Se on minimi mitä pitäisi tehdä, pitäisi olla selkeää voimannäyttöä. Mihin Natossa päädytään, on toinen juttu”, Toveri sanoo.
Yli kymmenen droonia lensi Puolan ilmatilaan tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä.
Puola on pyytänyt Natoa aloittamaan neljännen artiklan mukaiset menettelyt. Artikla velvoittaa muut jäsenmaat keskusteluihin, kun jonkin maan alueellinen koskemattomuus on uhattuna.
Toverin mukaan lennokkien pelkkä määrä paljastaa, että hyökkäys oli tällä kertaa tahallinen.
”Aikaisemmat ilmatilaloukkaukset ovat olleet yksittäisiä lennokkeja. Ne voivat olla vielä vahinkoja, johtuen teknisestä häiriöstä tai siitä, että Ukraina pyrkii torjumaan drooneja häirinnällä. Mutta jos näitä tulee toista tusinaa, se ei enää vaikuta vahingolta millään tavalla.”
”Trump ottaa askelen taakse, Putin heti askelen eteenpäin.”
Toveri tulkitsee, että Venäjä eskaloi sotaa koettelemalla lännen reaktioita. Tarkoitus on uhkailla ja pelotella kansalaisia. Aivan yllättäen hyökkäys ei tullut.
”Ukrainalaiset vihjailivat, että Venäjä suunnittelee Zapad-harjoituksen aikana jonkinlaista provokaatiota.”
Toveri pitää realistisena, että Venäjä voi koetella Suomen ilmapuolustusta vastaavalla tavalla.
”Venäjällä on tapana testailla reaktioita.”
Toveri huomauttaa myös, että isku tuli pian sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti vähentävänsä Itä-Euroopan maiden puolustuksen rahoitusta.
”Onko Trump jatkossakin yhtä heikko kuin tähän asti? Hän ottaa askelen taakse, Putin heti askelen eteenpäin.”
Toveri ihmettelee, mihin Venäjä hyökkäyksellä lopulta pyrkii.
”Mitä se kuvittelee tällä saavansa? Puola varsinkaan ei ole maa, joka kovasti pelkää venäläisiä. Hyökkäys voi pakottaa Puolan jopa voimankäyttöön. Miten Nato reagoi, saa nähdä.”
Natolla on Ukrainassa melko vahva ilmapuolustus etenkin Rzeszówissa. Sillä turvataan Ukrainaan meneviä kuljetuksia. Hitaasti lentäviä Shaheed-lennokkeja voidaan torjua sekä hävittäjillä että tykkitulella.
Satojen droonien massahyökkäyksien kanssa Natokin olisi Toverin mukaan ongelmissa.
Järkevintä olisi hänen mielestään pyrkiä estämään Venäjän droonituotantoa. Naton oma ohjustuotanto ei pysy perässä Venäjän kasvattaessa edullisten droonien tuotantomääriä.
Nato tuskin kuitenkaan iskee suoraan Venäjän droonitehtaisiin.
”Isku syvälle Venäjällä olisi sotatoimi. Suora sota Venäjän kanssa ei ole Naton intressissä. Mutta droonituotantoa voi epäsuorasti estää sanktioilla. Kiina mahdollistaa Venäjän droonituotantoa.”
”On selvää, että sodan vaikutukset leviävät Naton alueelle entistä suoremmin.”
Useat muut ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat kommentoineet saman suuntaisesti kuin Toveri.
”Tämä on testi Natolle: liittouman on reagoitava päättäväisesti, sillä tänään kohteena oli Puola – huomenna se voi olla Baltia tai Suomi. Naton ilmatila on koskematon”, kommentoi kansanedustaja (kok.), kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnell.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, europarlamentaarikko Mika Aaltolan erityisavustaja Henri Vanhasen mukaan Puolan jämäkkä vastaus ehkäisee laajempaa eskalaatiota.
”Naton näkökulmasta kyse on koko liittokunnan uskottavuudesta. Jos Puolan taivaalle voi tulla drooneja ilman seuraamuksia, sama voi tapahtua muuallakin. Siksi liittolaisten on vahvistettava Puolan ilmapuolustusta ja tehtävä selväksi, että jokaisella teolla on seuraukset”, Vanhanen kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Vanhanen ennakoi myös, että tänään nähdään tärkeitä linjanvetoja.
”Missä droonit putosivat, mitä Moskova sanoo ja käynnistyykö Naton sisäinen keskustelu artikla 4:n suuntaan. Jo nyt on kuitenkin selvää, että sodan vaikutukset leviävät Naton alueelle entistä suoremmin ja siihen on vastattava.”
Artikkelia päivitetty 14.16. Puola on pyytänyt Naton neljännen artiklan aktivoimista.