Ministeri Jaakko Nummisen upea nuorisoseuraliikkeen historia avaa tuon ihanteiden kansanliikkeen maailman.
Numminen seuraa miltei jokaisen seuran moninaisia pyrintöjä ja piirtää samalla kokonaiskuvan merkittävästä kansanliikkeestä.
Teoksella on pitkä syntyhistoria. Jo vuonna 1961 Numminen julkaisi teoksen ensimmäisen osan. Jäätyään eläkkeelle opetusministeriön kansliapäällikön tehtävästä hän omistautui työlle vuodesta 1996 lähtien.
Yhden miehen jättiläisprojektina saavutus on kunnioitusta herättävä.
Historiikissa Numminen kertoo kiehtovasti, miten suomalainen sivistysliike levisi: politisoituva suomalaisuusliike, suomenkielisen sanomalehdistön synty, kansankirjastoliike, lukuyhdistykset ja lukuseurat, kansakoululaitoksen synty, raittiusliike, kansanvalistusseuran perustaminen, kansanjuhlat.
Lapualaislähtöisenä Numminen kuvaa myös eläytyvästi taustaksi eteläpohjalaista joukkoliikkeisiin taipuvaa mentaliteettia: häjyjä ja körttiläisiä sekä Suomen sodan suurten taistelujen muiston vaalintaa.
Lisäksi Numminen tekee hyvin kiinnostavia vertailuja työväenliikkeeseen ja suojeluskuntiin, muihin puolueisiin, osuustoimintaliikkeeseen, partioliikkeeseen ja tietenkin puolueiden nuorisotoimintaan.
Teossarja on rakennettu siten, että 1. osa kattaa liikkeen synnyn ja kasvun vuoteen 1905 ja 2. osa järjestöhistorian vuosilta 1906–1944.
3. osassa keskitytään seuratoimintaan ja 4. osassa kansalaiskasvatukseen samalta ajalta. 5. ja viimeinen osa käsittää sodanjälkeiset vuosikymmenet. Yhteensä sivuja on 3 352.
Tarinat on jaettu eri lohkoihin, lähinnä kokous- ja juhlatoimintaan, opintotyöhön, musiikkiharrastuksiin, puhekasvatukseen ja lausuntaan sekä kansantanssiin ja laajaan näytelmätoimintaan sekä eri alojen kansalaiskasvatukseen ja kotiseututyöhön.
Tärkeällä sijalla on liikuntakasvatus. Myös talot, kirjastot ja seuralehdet ovat saaneet oman kuvauksensa.
Teoksen käyttökelpoisuutta lisäävät erinomainen kuvitus ja valaisevat kuvatekstit sekä paikkakunta- ja henkilöhakemistot, jotka tekevät teoksesta helppokäyttöisen.
Teos kuvaa kolmiportaisen järjestöorganisaation hyviä ja huonoja puolia. Teoksen kiinnostavuus perustuu laajaan paikallisseurojen jäsenistön, johdon ja työn kuvaukseen.
Nummisen teoksen suuri ansio on sen elävä ja pohtiva paikallishistoriallinen kerronta.
Hän kumoaa myyttejä, kuten nuorisoseurojen synnyn selittämisen vain nurkkatanssien vastavaikutuksena. Lisäksi hän osoittaa eri paikkakunnilla hyvinkin erilaisia perustamisvaiheita.
MARTTI HÄIKIÖ
Jaakko Numminen:
Yhteisön voima.
Suomen nuorisoseuraliikkeen
historia 1–5.
3 352 sivua.
Edita 2011.