Viime eduskunta hyväksyi uuteen kirkkolakiin kiistellyn pykälän – laissa säädetään, mihin kirkko uskoo
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen näkee ongelmallisena sen, että kirkon omista sisäisistä asioista säädetään lailla.
Uusi kirkkolaki tulee voimaan heinäkuun alussa. Arkistokuvassa Helsingin tuomiokirkko. Lehtikuva / Markku Ulander.Viime eduskunta hyväksyi viime töinään maaliskuussa uuden kirkkolain. Vuosia valmistellussa laissa soraääniä aiheutti erityisesti niin sanottu tunnustuspykälä, jossa säädetään siitä, mihin kirkko uskoo.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti jo aiemmassa kirkkolaissa olleeseen pykälään erityistä huomiota ja katsoi, ettei se sovellu kovin hyvin eduskunnan säätämään lakiin. Esitys kuitenkin eteni ja lopulta hyväksyttiin täysistunnossa.
”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa”, pykälässä todetaan.
”Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi”, pykälä jatkuu.
Perustuslakivaliokunnan kuultavanakin ollut Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen näkee ongelmallisena sen, että kirkon omista sisäisistä asioista säädetään lailla. Nyt kirkon uskonnollisen tunnustuksen on vahvistanut valtiollinen poliittinen elin.
”Jos kirkko sitten haluaisi vaikka sitä muuttaa, ja eduskunta sanoisi, ettei tätä muuteta, niin onhan se uskonnonvapauden kannalta erikoinen tilanne. Kun siinä asiallisesti on selkeästi kysymys kirkon tunnustuksesta, siitä, mihin tämä kirkko uskoo.”
Kirkkolaki on kaikkiaan laiksi hyvin poikkeuksellinen, sillä lakiehdotus tulee kirkolliskokouksesta. Sitä ei voida muuttaa sisällöllisesti lainsäädäntöprosessin aikana, eli eduskunta voi ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen tai tehdä teknisiä muutoksia.
Perustuslakivaliokunta on monesti todennut, että kirkkolain säätämisjärjestys rajoittaa merkittävästi eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Tilanne heijastuu myös muuhun lainsäädäntöön, sillä siihen ei ole pidetty mahdollisena sisällyttää kirkkolain kanssa ristiriidassa olevia säädöksiä.
Perustuslakivaliokunta onkin pitänyt tarpeellisena säätämisjärjestyksen arviointia, ja samaan kantaan päätyi myös hallintovaliokunta tuoreessa mietinnössään.
Myös professori Salminen jakaa ajatuksen. Hän huomauttaa, että perustuslain mukaan kirkkolaissa tulee säätää evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta, mutta tällä hetkellä eduskunta ei esimerkiksi voi poistaa kirkkolaista sellaisia pykäliä, joiden ei katso kuuluvan näiden teemojen alle.
”Periaatteen tasolla tämä on erityinen ja antaa kirkkolaille poikkeuksellisen suojan, jolle voi hakea vertaista vaikka siitä, millä tavalla Ahvenanmaan itsehallintolaki säädetään”, Salminen sanoo.
Hän pitää hyvänä sitä, että vuosia kestänyt kirkkolain kokonaisuudistus on kuitenkin saatu nyt tehtyä. Laista on esimerkiksi erotettu muuta lainsäädäntöä, jonka muuttaminen on jatkossa yksinkertaisempaa.
Salminen uskoo, että varsinainen säätämisjärjestyksen muuttaminen olisi hankala prosessi muun muassa siksi, että teema jakaa vahvasti kirkolliskokousta. Hän huomauttaa, että toki myös perustuslakia voidaan muuttaa.
”Onhan tässä tehty muitakin aloitteita perustuslain tällaiseksi 10-vuotistarkasteluksi, niin voisihan tätä siinäkin yhteydessä miettiä.”
Presidentti vahvisti kirkkolain perjantaina, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa.
- Osaston luetuimmat
