Kestävä kuluttaminen ei pelkkää viherpiipertäjien hommaa – suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran julkaiseman tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset ovat aiempaa valmiimpia muuttamaan kulutustottumuksiaan ekologisempaan suuntaan. Suuri osa on jo muuttanut kulutustaan kestävämmäksi.

"Usein sanotaan, että vain kehäkolmosen sisällä tehdään kestäviä valintoja. Se ei näy tässä tutkimuksessa", Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho kertoo.

"Tutkimustuloksissa ei näy merkittävää eroa sen suhteen asutko maalla vai kaupungissa."

Mielipidemittauksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista uskoo, että kestävillä kulutusvalinnoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta.

Erityisesti alle 30-vuotiaat ovat valmiita tekemään muutoksia kulutustottumuksissaan. Liikkumisen, asumisen, ruokailun tai kuluttamisen tottumuksia kertoo muuttaneensa 47 prosenttia nuorista. Keskivertosuomalaisista osuus on 35 prosenttia.

Iän lisäksi muutosvalmiuteen vaikuttaa se, miten mielekkääksi oma elämä koetaan. Elämäänsä tyytyväiset ovat valmiimpia tekemään kestäviä valintoja.

Eniten muutoksia suomalaiset ovat valmiita tekemään liikkumiseen ja asumiseen liittyvissä kulutusvalinnoissa. Sitran edelliseen, kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna suomalaiset kokivat tietävänsä enemmän asumisen päästöistä. Asumisen kulutusmuutokset liittyivät erityisesti kodin energiavalintoihin, kuten lämmitykseen ja sähkösopimukseen.

Vähiten kulutusmuutoksia suomalaiset ovat valmiita tekemään ruokailuun liittyen.

"Ihmiset eivät ehkä usko, että ruokailumuutoksilla on yhtä suurta merkitystä kuin asumiseen ja liikkumiseen liittyvillä kulutuspäätöksillä", Terho pohtii.

Kasvisruuan suosio on kasvanut, mutta lihasta ei olla valmiita luopumaan.

"Me emme ole missään tapauksessa suositelleetkaan lihasta kokonaan luopumista. Riittää, että ruokavalioon tulee 70–75 prosenttinen muutos. Sekasyönti on edelleen sallittua, mutta kasvisten lisäämistä suositellaan."

Autoilua pitää oman arjen kannalta välttämättömänä 63 prosenttia vastaajista. Myös he minimoivat autolla kulkemansa matkat. 42 prosenttia autoilijoista suunnittelee vähemmän päästöjä tuottavan auton hankkimista.

"Vastaajat perustelivat autoilua muun muassa pitkillä etäisyyksillä tai välineiden kuljetusta vaativilla harrastuksilla. Samat vastaajat pyrkivät välttämään turhaa autoilua, kuten lyhyiden matkojen ajamista."

Liikkumisen kohdalla myös lomamatkailun ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Terhon mukaan tähän vaikuttaa varmasti mediassa käyty runsas keskustelu lentämisestä. Vaikka lentämisestä puhutaan paljon, keskustelussa kannattaa ottaa huomioon, että kaikki suomalaiset eivät lennä lainkaan.

"52 prosenttia suomalaisista ei tehnyt viime vuonna yhtään lentoa", Terho toteaa.

Sitra haluaa kannustaa suomalaisia kestäviin valintoihin. Tätä varten on listattu 100 tekoa, joita ihmiset voivat tehdä kestävämmän arjen puolesta.

"Päätimme tuoda esille runsaan määrän vaihtoehtoja vaikuttaa. Jokainen meistä on yksilö ja erilainen. Olemme saaneet aiemmin kritiikkiä, että listat joissa kielletään autolla ajo, punaisen lihan syöminen ja kodin lämmittäminen ovat liian yleisiä. Halusimme tehdä osuvia suosituksia kaikenlaisille ihmisille," Terho kertoo.

Terhon mukaan yksittäisten suomalaisten valinnoilla on merkitystä. Jos jokainen suomalainen onnistuu vähentämään päästöjään 20 prosenttia, sillä on suuri merkitys kansallisesti.

"Aiemmin on puhuttu paljon siitä, mitä ei saa tehdä. Kun kielto muutetaan muotoon "mitä saa tehdä", kulutusmuutosten tekeminen muuttuu mielekkäämmäksi."