Tutkijat patistavat kauppoja luopumaan lihatarjouksista ja kaukomaiden lihasta – kestävä ruokajärjestelmä vaatii kasvisruokaa ja toimeentuloa viljelijöille

Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmän tutkijoiden mukaan suomalainen ruokajärjestelmä ei ole kestävä, mutta sen voi muuttaa helposti ja nopeasti sellaiseksi.

"Erityisesti tämä tarkoittaa, että ruokavaliotamme pitää kasviperäistää ja monipuolistaa", sanoo tutkijatohtori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmästä. Muutos kohti ekologisesti kestävää ja reilua ruokajärjestelmää edellyttää myös maanviljelijöiden aseman ja toimeentulon parantamista sekä uusien toimintatapojen tukemista.

Maatalouden kehittämisen lisäksi tärkeitä ovat elintarviketeollisuuden ja kaupan innovaatiot.

"Lihatarjouksista pitäisi luopua, paitsi pian vanhenevien tuotteiden kohdalla. Haitallisimmat tuotteet, kuten EU:n ulkopuolinen liha, pitäisi poistaa kokonaan valikoimasta. Ruuan halpuuttaminen ei edistä oikeudenmukaisuutta, sillä se suosii suuria toimijoita perhetilojen ja pienten elintarvikeyrittäjien kustannuksella", yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti luettelee.

Kansalaiset voivat osallistua ruokajärjestelmän uudistamiseen vaatimalla päättäjiltä ja kaupoilta reilua ruokapolitiikkaa. Julkisissa ruokailuissa puolestaan piilee potentiaalia lisätä uudenlaisten raaka-aineiden ja tuotteiden kysyntää.

Tutkijoiden mukaan tuoreiden kasvisten, hedelmien ja järvikalan verotusta pitäisi keventää.

"Ruokajärjestelmän ohjaaminen kohti kestävyyttä ei ole ainoastaan ekologinen vaan myös kansanterveyttä edistävä teko", Kortetmäki huomauttaa.

Merkittävä este muutoksen tiellä on kokonaisvaltaisen ruokapolitiikan puute.

"Ei ole yhtenäistä kehystä politiikkatoimille, jotka ottaisivat huomioon ruoan tuotantoon, jakeluun ja kuluttamiseen liittyvät seikat kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ruokapolitiikan tulisi olla kokonaisvaltaista ja kansalaiset osallistavaa, jotta muutos olisi hyväksytty ja tehokas", Silvasti summaa.