Koronavuosi on osunut meihin epätasaisesti sekä yhteiskuntana että yksilöinä. Keskeinen asia, joka olisi pidettävä visusti mukana julkisessa keskustelussa, on kriisin vaikutus mielenterveyteen, erityisesti nuorten kohdalla.
Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilana, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä, selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Mielenterveystaidot laitetaan usein koetukselle isoissa muutostilanteissa, jollainen erityisesti korona on ollut meistä useimmille. Näiden taitojen kehittämisessä Suomen pitää ottaa samanlainen loikka kuin vaikkapa digitalisaatiossa. Mielenterveys on jatkuvasti liian vaiettu aihe, joka liittyy kiinteästi eriarvoisuuteen.
Erityisesti nuorten kohtaama maailma on kovin erilainen kuin aiemmin. Sosiaalinen media, jatkuva reaaliaikainen vertailu, työ- ja kouluelämän epävarmuus sekä ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus vaatii nuorilta aivan eri tavalla mielenterveystaitoja kuin aiemmilta ikäluokilta. On meidän tehtävämme auttaa heitä sopeutumaan.
Yhdysvalloissa ekonomistit Anne Case ja Angus Deaton kirjoittavat jo epätoivoon kuolemisesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Toki amerikkalainen yhteiskunta on monin tavoin erilainen kuin omamme, mutta kehitys meilläkin on huolestuttavaa. Eläketurvakeskus kirjoitti keväällä, että mielenterveyden sairaudet ovat nyt yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen: ne nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi. Kela huomautti jo viime vuonna, että mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä.
Mielenterveys olisikin nostettava kansalaistaidoksi sekä poistettava aiheeseen liittyvät stigmat ohjaamalla sekä tutkimusta että julkisia resursseja mielenterveystyöhön ja erityisesti ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Näin voidaan vähentää mielenterveyssyistä tapahtuvaa työkyvyttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä työelämästä ja yhteiskunnasta.
Mielenterveys on iso asia, joka liittyy laajempiin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään, kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Ne kaikki koronaviruksen tavoin muokkaavat suuresti yhteiskuntaamme, ja niihin on vastattava samalla vakavuudella.
Olemme aiemminkin oppineet sopeutumaan maailman muutoksiin ja tekemään erilaisia loikkia. Nyt sellainen tarvitaan mielenterveystaidoissa.
Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n liiketaloustutkija.