Suomi valitsi aseekseen taistelussa koronaa vastaan hybridistrategian, jossa virusta metsästetään monin keinoin
WHO:n pääjohtaja korostaa, että ennen rajoitusten höllentämistä täytyy olla varmuus siitä, että epidemia on hallinnassa ja terveydenhuoltojärjestelmä selviytyy uudesta tartunta-aallosta, joka yhteiskunnan avaamista mahdollisesti seuraa. Myös uudet tartuntaketjut on kyettävä jäljittämään ja eristämään.
Hybridistrategian ytimessä on koronavirustestausten suuri määrä. Koronatestejä on otettu Suomessa myös suoraan autosta käsin. Kuva on Jyväskylästä huhtikuulta. Kuva: Petteri KivimäkiSanna Marinin (sd.) hallituksen ja Suomen virallinen malli koronavirusepidemian hallitsemiseksi on nimetty hybridistrategiaksi.
Strategian ytimessä on malli, jossa koronavirustartuntaketjuja pyritään mahdollisimman tehokkaasti jäljittämään niin sanotun testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen mukaisesti.
”Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen koronavirustaudille tyypillisesti oireileva testataan, hänen kanssaan tekemisissä olleet kartoitetaan, altistuneet määrätään karanteeniin ja sairastuneet hoidetaan eristysoloissa siten, että tartunta ei enää leviä”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen toteaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkakeskuksen diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen korostaa, että koronavirustesteihin täytyy päästä matalalla kynnyksellä.
”Hyvin matalalla kynnyksellä on testattava sellaisia henkilöitä, joilla on koronaan viittaavia, lieviäkin, oireita sekä henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti altistuneet tartunnalle. On hyvin kriittistä, että sairaanhoitopiireissä on riittävät resurssit jäljittää mahdolliset tartunnan kantajat”, Lehtonen toteaa.
Positiivisen koronavirustestin antaneet potilaat laitetaan eristykseen kahdeksi viikoksi.
Tartunnan jäljittämisestä vastaa käytännön tasolla terveydenhuollon ammattihenkilö.
Suomen omaksuman hybridistrategian perusajatuksena on, että koronaviruksen takia yhteiskunnassa käyttöön otettuja erilaisia rajoituksia voidaan asteittain ja hallitusti purkaa, kun koronatestauksia saadaan lisättyä ja tartuntaketjuja jäljitettyjä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) linjasi huhtikuun ensimmäisenä päivänä, että Suomen koronavirustestauksen päiväkohtainen kapasiteetti kaksinkertaistetaan nopeasti tuolloisesta 2 500 päivätestin maksimimäärästä 5 000:een.
Myöhemmin huhtikuussa sosiaali- ja terveysministeriö otti viralliseksi tavoitteekseen valtakunnallisten koronatestausten nostamisen 10 000:een päivässä.
THL:n julkistaman avoimen koronakartan mukaan Suomessa ei ole kuitenkaan testattu vielä kertaakaan edes 5 000 kertaa päivässä.
Huhtikuun 29. päivänä testejä tehtiin eniten, 4 300 kappaletta. Yli neljän tuhannen päiväkohtaisen testin on päästy vain kolmesti koko koronavirusepidemian puhkeamisen aikana Suomessa maaliskuusta lähtien.
Myös päiväkohtainen vaihteluväli testausmäärissä on erittäin suurta. Useana päivänä toukokuussa testimäärät ovat junnanneet 1 500 päiväkohtaisen testin tuntumassa.
Sosiaali- ja terveysministeriötä ja erityisesti perhe- ja peruspalveluministeri Kiurua on toistuvasti kritisoitu siitä, ettei ministeriö hyödynnä yksityisten terveysalan yritysten testauskapasiteettia.
Testaaminen Suomessa siis laahaa edelleen merkittävästi tavoitteista jäljessä, vaikka rajoituksia jo puretaan.
Esimerkiksi peruskoulut avasivat ovensa toukokuun 14. päivänä ja ravintolat alkavat avautua kesäkuun alussa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus painotti kannanotossaan toukokuun 11. päivänä, ettei valtioiden pitäisi ryhtyä purkamaan koronarajoituksia liian nopeasti. WHO:n pääjohtaja korostaa, että ennen rajoitusten höllentämistä täytyy olla varmuus siitä, että epidemia on hallinnassa ja terveydenhuoltojärjestelmä selviytyy uudesta tartunta-aallosta, joka yhteiskunnan avaamista mahdollisesti seuraa.
Ghebreyesus myös muistuttaa, että uudet tartunnat ja tartuntaketjut on kyettävä jäljittämään ja eristämään tehokkaasti.
Puretaanko Suomessa rajoituksia nyt liian hätäisesti? Onko hybridistrategian mukaiseen jäljittämiseen, testaamiseen, eristämiseen ja hoitamiseen pohjautuvan mallin toteuttamiseen vielä olemassa riittäviä valmiuksia?
”Olen WHO:n pääjohtajan kanssa pitkälti samaa mieltä. Pikkaisen riskillä nyt mennään Suomessa. Testaus toimii meillä aika hyvin, mutta edelleen raportoidaan haasteista päästä koronatesteihin. Jäljitys toimii kohtuullisen hyvin, mutta voisi toimia paremmin”, HUS:n Lasse Lehtonen pohtii.
”Sanoisin, että Suomi on aivan siinä rajalla, kannattaisiko rajoituksia vielä purkaa. Jalkapallotermein johdamme ensimmäisen puoliajan jälkeen maalein 1–0, mutta isoihin virheisiin ei ole varaa ja oman puolustuspelin täytyy toimia”, Lehtonen vertaa.
STM:n lääkintöneuvos Virolainen-Julkunen katsoo, että aika rajoitusten purkamiselle on nyt oikea.
”Tämän hetken epideeminen tilanne osoittaa, että aiemmat rajoitukset ovat tehonneet ja nyt on aika purkaa niitä asteittain. Tilannetta seurataan tarkasti jatkuvasti.”
Suomessa ei ole vielä otettu käyttöön tartuntaketjujen jäljittämiseen kehitettyä sähköistä sovellusta, jota voisi käyttää esimerkiksi älypuhelimen välityksellä.
”Tällaisia appeja on ollut käytössä Aasian maissa, esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Kiinalaisilla puolestaan on ollut käytössään riskilaskurityyppinen puhelinapplikaatio, jonne ihmiset kirjaavat oireitaan. Kun riittävän moni riskitekijä täyttyy, applikaatio määrää ihmisen pysymään kotiarestissa”, Lehtonen kertoo.
Lääkintöneuvos Virolainen-Julkusen mukaan jäljittämiseen on kehitteillä useita sovelluksia Suomessa.
”Ensimmäistä niistä koekäytetään Vaasassa. Näiden mobiilisovellusten käyttöönotossa on tarkkaan punnittava niistä saatava väestötason hyöty vasten jokaisen kansalaisen omaa oikeusturvaa ja henkilökohtaista, terveyteen liittyvää tietosuojaa. Siksi hallitus onkin linjannut, että mahdollinen mobiilisovelluksen käyttö olisi vapaaehtoista.”
Virolainen-Julkunen huomauttaa, että mobiilisovelluksesta saatava väestötason hyöty riippuu varsin oleellisesti siitä, kuinka moni sitä käyttää.
Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen kertoo, että koronaviruksen altistumisia ja tartuntaketjuja testataan sairaanhoitopiirissä toukokuun puolivälistä eteenpäin kahden viikon ajan.
”Vaasan sairaanhoitopiirissä on käynnissä Sitran rahoittama pilottihanke, jossa testataan Futuricen ja Reaktorin kehittämää sovellusta. Kolmekymmentä työntekijäämme lataa puhelimiinsa applikaation, joka toimii bluetooth-teknologian avulla”, Kinnunen kertoo.
Sovellus toimii vain sellaisten ihmisten välillä, joilla molemmilla on kyseinen sovellus ladattuna puhelimeensa.
”Pilottihankkeen tuloksia käydään läpi ohjausryhmässä kesäkuun alusta lähtien.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat