Hiilijalanjäljen arviointi alkaa rakennushankkeissa – YM rahoittaa laskentamenetelmän testausta
Koekaniineiksi toivotaan erikokoisia uudis- ja korjaushankkeita.
Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä lopuksi tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen. Kuva: Pekka FaliYmpäristöministeriö aloittaa rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnin testauksen.
Kesään 2020 asti kestävällä testausjaksolla avulla selvitetään, kuinka hyvin menetelmä soveltuu rakennushankkeiden suunnitteluun ja ilmastovaikutusten laskemiseen.
Laskenta kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä lopuksi tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.
"Toivomme testaukseen erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjaushankkeet ovat tervetulleita, samoin erikokoiset rakennukset. Rakennusten suunnittelun tulisi kuitenkin olla sellaisessa vaiheessa, että rakennukseen käytettävät materiaalit ovat pääpiirteissään selvillä", kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriön tiedotteessa.
Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaukseen on tarjolla rahallista avustusta. Sähköiset hakemukset on jätettävä 30.9. mennessä osoitteeseen www.elinkaarilaskenta.fi.
Laskentamenetelmän testauksen päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta.
Vähähiilistä rakentamista tukee myös kestävää rakentamista edistävän Green Building Council Finlandin neuvontapalvelu.
"Haluamme helpottaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvän osaamisen kehittymistä Suomessa. Arviointimenetelmän testausjakson aikana tarjoamme neuvontaa verkossa, puhelimitse ja työpajoissa", kertoo vanhempi asiantuntija Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandista.
Suomen ympäristökeskus puolestaan kehittää kansallista päästötietokantaa, johon kootaan rakennusmateriaalien, rakentamisen, kuljetuksen ja jätehuollon päästötietoja.
"Arviointimenetelmän siirtäminen käytäntöön vaatii luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa laskennan pohjaksi", sanoo erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta.
Lue myös:
Ympäristöministeri: Rakentamisessa pitää kohdistaa huomio elinkaaren päästöihin
- Osaston luetuimmat