• Lehti: Mies haluaa rakentaa Kajaanin linnan uudelleen

    Ajatus Kajaanin linnan uudelleen rakentamisesta kiehtoo paikallista aktiivia Markku Halosta, mutta viranomaiset suhtautuvat suunnitelmiin huomattavasti varauksellisemmin.
    Tilaajalle
    1600-luvulla Kajaaninjoen vartijaksi rakennettu Kajaanin linna on mahdollisesti maailman pohjoisin kivilinna.
    1600-luvulla Kajaaninjoen vartijaksi rakennettu Kajaanin linna on mahdollisesti maailman pohjoisin kivilinna.  Kuva: Tuomo Kesäläinen
    Uutiset|Historia ja perinne
    8.5.202614:15
    Jyrki Karkinen

    Kajaanilainen Markku Halonen ajaa näkyvästi Kajaanin linnan uudelleen rakentamista. Hän on herätellyt aiheesta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja jakanut tekoälyn avulla tehtyjä havainnekuvia, miltä restauroitu linna voisi näyttää.

    Halonen kertoo Kainuun Sanomille, että rakennushanke toisi kaupungille näkyvyyttä, matkailijoita ja mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen historiallisessa ympäristössä. Hän uskoo, että projektille voisi olla mahdollista saada EU-rahoitusta.

    Halonen aikoo etsiä Ruotsista linnan piirustuksia. Hänen mukaansa sieltä löytyvät sekä alkuperäiset piirustukset että piirustukset, jotka tehtiin linnasta, joka piti rakentaa tuhoutuneen tilalle.

    Hanketta jarruttavat kuitenkin merkittävät esteet: linnan rauniot ovat muinaismuistolain suojelemia, eikä Metsähallitus hallinnoijana kannata rakentamista.

    Myös Museoviraston kanta on pidättyväinen. Viranomaiset korostavat, että mahdollinen rakentaminen edellyttää perusteellista suunnittelua ja perusteluja, sillä kyseessä olisi poikkeuksellinen ennakkotapaus.

    Museovirasto suosittelee ennemmin virtuaalisia ratkaisuja, kuten tekoälyn ja VR-teknologian hyödyntämistä.

    Halosen mielestä raunion nykyinen käyttö on kuitenkin lähinnä menneen tuhon museoimista. Linnan raunio toimii nykyisin kulttuuritapahtumien näyttämönä ja muistomerkin roolissa.

    Asiasta kirjoitti Kainuun Sanomat 7.5.2026

    Ei enää tihutyön museo, vaan oikea linna – kajaanilainen Markku Halonen uskoo, että Kajaanin linnan rakentamiseen saisi rahaa EU:lta | Kainuun Sanomat

    Lisää aiheesta
    • Olavinlinna on rakennettu niin, että se peittää koko saaren. Virtaava vesi on auttanut linnan puolustamisessa.

      Linnabongarin ei tarvitse lähteä kotimaan rajojen ulkopuolelle, sillä Suomesta löytyy historiallisia linnoja monen lomamatkan varalle

    • Perniön Latokartanonkoski on yksi eteläisen Suomen upeimpia koskia. Alueen erikoisuus on kivestä vuonna 1805 rakennetun myllyn raunio, joka kohoaa näyttävänä monumenttina suoraan kosken villeistä kuohuista.

      Historia ja perinne | Muinaista mahtia huokuvat rauniot kutittavat mielikuvitusta - Katso jutun lopusta lista kiinnostavista kohteista

    Artikkelin aiheet
    Kajaanin linna
    uudelleenrakentaminen
    Markku Halonen
    muinaismuistot
    kulttuuriperintö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää