Historian suurin energiatuki vetylaitokselle Tampereelle – 165 miljoonan euron energiatuet kaasulle, vedylle, auringolle ja lämpöpumpuille

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt joulukuussa 17:lle energiahankkeelle tukea yhteensä noin 165 miljoonaa euroa. Tavoite on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa uusilla menetelmillä Suomessa.

Historian suurimman yksittäisen energiatuen sai Nordic Ren-Gas Oy:n vedyn ja metaanin tuotannolle Tampereella, 45,8 miljoonaa euroa.

Hankkeessa tuotetaan uusiutuvaa metaania Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen yhteydessä. Koko investoinnin arvo on 162 miljoonaa euroa.

Ren-Gas aikoo käyttää tuulivoimaa vedyn tuotantoon elekrolyysilaitoksessa. Vety yhdistetään hiilidioksidiin, joka otetaan talteen Tarastenjärven voimalaitoksen savukaasuista. Hiilivedyt puhdistetaan metaaniksi, jota käytetään pääasiassa kuorma-autoissa.

Elektrolyysi käyttää paljon sähköä ja laitos tuottaa myös runsaasti lämpöä, joka käytetään kaukolämpönä Tampereella.

Täysillä toimiessaan laitoksen metaaniteho on 60 megawattia ja vuosittainen polttoainetuotanto 35 000 tonnia. Laitoksen on tarkoitus aloittaa tuotanto vuonna 2025.

Ren-Gas suunnittelee myös Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Kotkaan samanlaista laitosta. Kaikkiaan yhtiö aikoo investoida Suomeen 1,5 miljardia euroa viiteen vetylaitokseen vuoteen 2030 mennessä.

Fingrid Oyj:lle myönnettiin 13,7 miljoonaa euroa Espoon Hepokorven sähköasemainvestointiin. Asema on edellytys datakeskuksen liittämiselle kantaverkkoon.

Fingrid sai 8 miljoonaa euroa Kalajoelle synkronikompensaattorille. Sillä parannetaan tuuli- ja aurinkovoimalaverkon vakautta.

Fingridille myönnettiin 3, 2 miljoonaa euroa kuuden sähköaseman kondensaattorehin Petäjävedellä, Jämsässä, Espoossa, Uudessakaarlepyyssä, Hausjärvellä ja Alajärvellä. Ne ylläpitävät verkon jännitettä vikatilanteissa.

Helen Oy:lle myönnettiin 14,5 miljoonaa euroa lämpöpumppuinvestointiin Eiranrantaan Helsinkiin. Kaukolämpöä ja kaukokylmää tuottava maanalainen lämpöpumppulaitos on kaukolämpöteholtaan 90 megawattia. Lämpöpumpuissa hyödynnetään matalalämpöistä jätevettä.

Loiste Lämpö Oy:lle myönnettiin tukea 5,4 miljoonaa euroa hankkeeseen, jossa useista hukka- ja ympäristölämmöistä tuotettu lämpö siirretään kaukolämpöverkkoon tavanomaista alhaisemmassa lämpötilassa. Metsähakkeen ja maakaasun käyttö vähenee.

Tampereen Sähkölaitokselle myönnettiin 5,1 miljoonaa euroa hankkeeseen, jossa Naistenlahden voimalaitoksen savukaasuihin jäänyttä lämpöä hyödynnetään kaukolämmössä. Maakaasun ja puun käyttö vähenee.

Oulun Seudun Sähkölle myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa Limingan kaukolämmön muuttamiseksi hiilineutraaliksi. Turpeen ja kevyen polttoöljyn polttamisesta luovutaan ja siirrytään lämpöpumppujen, sähkövaraston ja lämpöakun ja aurinkosähkön käyttöön.

Adven Oy:lle myönnettiin tukea 3, 6 miljoonaa euroa hankkeeseen, jossa korvataan biomassaan ja fossiilisiin pohjautuva haihdutusprosessi sähköpohjaisella useilla paikkakunnilla.

Knauf Oy:n kuivuri kipsilevytehtaaseen Kankaanpäässä saa 2,8 miljoonaa euroa. Kipsilevyjen tuotannossa kuivurin nestekaasu korvataan sähköllä.

Tervakoski Oy:lle myönnettiin 2,6 miljoonaa euroa sähkökattilainvestointiin Janakkalassa. Investoinnilla korvataan maakaasun käyttö höyryntuotannossa. Yritys tavoittelee hiilidioksidipäästötöntä paperintuotantoa ensimmäisenä maailmassa.

Sähkökattilan teho on 50 megawattia.

Suomen Lantakaasu sai 19,2 miljoonaa euroa biokaasulaitokseen Kiuruvedelle ja sen lähikuntiin. Keskuslaitos tuottaa nesteytettyä biokaasua ja lähikunnissa on kolme tuotantolaitosta, jotka toimittavat biokaasua keskuslaitokselle. Metaani käytetään raskaan liikenteen polttoaineena. Syötteenä on karjanlantaa, nurmea ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä haketta lämmöntuotantoon. Investointiin kuuluvat mädätyslaitokset ja kaasun jalostus- ja nesteytysyksiköt.

Suomen Lantakaasun omistavat Valio ja St1.

EPV Aurinkovoimalle myönnettiin 12 miljoonaa euroa aurinkovoimalainvestointiin Lapualle. Voimala rakennetaan käytöstä poistetulle energiaturpeen tuotantoalueelle. Laitoksen piikkiteho on 100 megawattia.

Voimalassa käytetään kaksipuolisia paneeleja ja Suomessa kehitettyä invertteritekniikkaa.

Callio-Hitura Solarparkille myönnettiin 12,1 miljoonaa euroa aurinkovoimaloihin Nivalan ja Pyhäjärven kuntien alueella. Voimalat rakennetaan Hituran ja Pyhäsalmen kaivosalueille. Voimalat ovat yhteensä piikkiteholtaan 75 megawattia.

IBV Lappi Oy:lle myönnettiin 10,3 miljoonaa euroa aurinkovoimalaan Raumalle vanhoille turvesoille. Paneeliteho on 89 MWp.

CPC Lakarin Aurinkovoimalle myönnettiin 3,5 miljoonaa aurinkovoimalaan Raumalle. Voimalan paneeliteho on 30 MWp.