uutistausta
EMU:n pelastamisen ristiriitaisimmat virheet on kivetty hyvillä aikomuksilla.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble oli se Kyproksen pelastuspaketin neuvottelijoista, joka ehdottomasti vaati saarivaltion omaa 5,8 miljardin euron osallistumista pankkien pelastamiseen.
Periaatteessa oikeudenmukainen ja hyvä ajatus. Kyproksen ylimitoitettu pankkisektori houkuttelee maahan ulkomaisia sijoituksia selvästi muita euromaita korkeammilla koroilla. Suuret tuotot edellyttävät suuria riskejä.
Schäublen hyvien aikomusten lopuksi koko eurokriisi ampaisi jälleen uuteen vauhtiin. Missä meni vikaan?
Rahaliiton tärkein hanke tällä hetkellä on Euroopan pankkiunioni. Sen keskeinen periaate, 100 000 euroon ulottuva talletussuoja oli murrettavissa yhdessä yössä.
Ehdotus talletussuojan rikkomisesta ei tullut Schäublelta. Omassa parlamentissa sittemmin kaatuneen aloitteen takana oli Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades.
Euroalueen maineelle oli kuitenkin keskeistä, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP sekä euroryhmän ministerit olivat yhdessä aloitteen takana.
Varsinkin euroalueen ulkopuolisten sijoittajien keskuudessa levisi pelko, että euroalueella tapahtua mitä tahansa. Uskottavuuden matto vedettiin – taas kerran – euron alta.
Nyt eletään tilanteessa, missä Kyproksen pankkeja ei uskalleta avata lainkaan talletusten paon pelossa. Seuraavaksi tilien tyhjentyminen uhkaa levitä Kreikkaan.
Jopa liittokansleri Angela Merkel on joutunut rauhoittelemaan saksalaistallettajia.
”Kyproksen kaaos uhkaa jo koko euroaluetta”, sanoi euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem.
Euroopan keskuspankki on viime kuukausina ylittänyt euromaiden hiljaisella suostumuksella rahapoliittisen mandaattinsa.
EKP ottaa hintavakauden tavoitteen lisäksi itselleen finanssipoliittisia tavoitteita ja hakee asemaa euromaiden budjettitasapainon kontrolloijana. Tuleva pankkivalvonta sijoittuu EKP:n yhteyteen.
EKP julisti Kyproksen kriisin ns. systeemirelevantiksi tilanteeksi. Ja samaan hengenvetoon antoi ristiriitaisen uhkavaatimuksen lopettaa ensi maanantaihin mennessä Kyproksen pankkien ELA-hätärahoituksen maksamisen. Mikä merkitsisi pankkien varmaa konkurssia.
Nyt finanssimaailmassa ihmetellään, miten EKP:n lausuntoihin pitää suhtautua Espanjan ja Italian kaltaisten suurten-, taatusti enemmän systeemirelevanttien maiden tapauksissa.
IMF on asettanut oman Kyproksen pelastusosuutensa ehdoksi maan velkataakan olennaisen vähentämisen. Siksi Nikosian hallituksen hätäratkaisu, venäläisiin lainoihin tukeutuminen, ei ratkaise kriisiä.
Venäläinen vaihtoehto vilahtaa Kyproksen kriisissä silti toista kautta. Moskovasta on osoitettu mielenkiintoa Kyproksen rannikolta löytyneitä kaasuesiintymiä kohtaan. Niiden oikeuksista voisi konkurssikypsä valtio saada uutta rahaa.
Moskovassa tunnetaan Kyproksen suuntaan lämmintä mielenkiintoa, koska Nikosian pankeissa kiertää merkittäviä summia myös venäläistä valtiollista rahaa.