Porin Prikaatin nopean toiminnan joukot auttavat tarvittaessa poliisia
Jos prikaatin vastuualueella tapahtuisi terrori-isku, varusmiehistä koostuva valmiusjoukko voisi tarjota taustatukea poliisille.
Säkylän varuskunnassa koulutetaan rauhanturvaajia (kuvassa) ja nopean toiminnan joukkoja poliisin apuvoimiksi. Kuva: Kari SalonenViime vuosina heikentynyt turvallisuustilanne on tunnistettu myös varuskunnissa. Esimerkiksi terrorismiin varautumista on tehostettu.
”Varuskunnassamme on perustettu nopean toiminnan joukkoja ja valmiusyksiköitä, joita voidaan käyttää esimerkiksi poliisin tukena erilaisissa operaatioissa”, Porin Prikaatin komentaja eversti Rami Saari sanoo.
Jos prikaatin vastuualueella tapahtuisi terrori-isku, voisi varusmiehistä koostuva valmiusjoukko tarjota taustatukea poliisille.
”Varusmiehiä käytettäisiin esimerkiksi alueiden eristämiseen, jolloin poliisin resurssit vapautuvat toiminnan kovempaan ytimeen”, Saari painottaa.
Suurin osa prikaatin alueellisista tehtävistä on edelleen perinteisiä virka-aputehtäviä, kuten räjähteiden raivaamista tai kadonneiden henkilöiden etsintää.
Säkylässä Satakunnassa sijaitseva Porin Prikaati on henkilöstömäärältään Suomen suurin varuskunta. Henkilökuntaa on noin 650 henkeä ja varusmiehiä noin 2 400.
”Porin Prikaatissa on kenttätykistö, viesti, huoltojoukot, pioneerit sekä jalkaväki. Täällä ovat läsnä kaikki maavoimien aselajit ilmatorjuntaa lukuun ottamatta”, eversti Saari toteaa.
Nykyaikaisen varuskunnan toimintaan kuuluu kattava viranomaisyhteistyö.
”Tekemässämme paikallispuolustuksessa viranomaisyhteistyöllä on hyvin tärkeä rooli. Viranomaisyhteistyö on korostunut suuremmassa mittakaavassa paikallispuolustusharjoituksissamme.”
Lokakuussa viranomaisyhteistyötä jalkautettiin Porin Prikaatissa käytäntöön, kun poliisit vetivät rauhanturvaajille voimankäyttö- ja joukkojenhallintakoulutusta.
”Paraikaa koulutuksessa on 240 suomalaista ja virolaista rauhanturvaajaa, jotka lähtevät suorittamaan tehtävää Libanonissa”, Saari tähdentää.
Porin Prikaati rekrytoi reserviläiset, kouluttaa kaikki operaatioihin lähtijät ja järjestää myös operaation jälkeisen psykososiaaliseen tukeen keskittyvän kotiuttamiskoulutuksen.
Varusmieskoulutuksen yhtenä haarana on kansainvälinen linja.
Maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan paikallisjoukoilla voidaan varautua etenkin hybridiuhkiin.
Hybridisodankäynnille on leimallista informaatiovaikuttaminen, jolla pyritään mielipiteiden muokkaamiseen.
Maavoimia on muovattu viime vuosina aiempaa enemmän valmiusorganisaatioksi, ja Hulkon mukaan paikallisjoukot sopivat malliin hyvin.
Porin Prikaatin komentaja eversti Saari on Hulkon linjoilla.
”Hybridivaikuttamiseen ja informaatiouhkiin varaudutaan kokonaismaanpuolustuksen keinoin. Kokonaismaanpuolustuksen ajatus lähtee siitä, että koko yhteiskunta, poliisi ja paikallinen väestökin tiedonhankintakanavana, osallistetaan.”
Everstin mukaan suomalainen korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, toimiva viranomaisyhteistyö sekä yleinen asevelvollisuus auttavat kaikki osaltaan hybridiuhkien torjumisessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat