Maaseudun tyhjistä taloista pahojen päivien reservi – luonnonkatastrofit ja suurten ihmismassojen liikkeet voivat tehdä kaupungissa asumisen tukalaksi
Yliopistotutkija Satu Huuhka sanoo, että maaseudun arvostus saattaa nousta, jos maailmassa tapahtuu isoja ikäviä mullistuksia.
Yliopistotutkija Satu Huuhkan mukaan Suomessa puretaan rakennuksia Euroopan mittakaavassa innokkaasti, mikä ei ole ekologisesti järkevää. Kuva: Arto JalonenMaaseudun tyhjät tai puoliksi hylätyt rakennukset voi nähdä myös merkittävänä kansallisena resurssina. Näin sanoo Tampereen yliopiston yliopistotutkija ja arkkitehti Satu Huuhka, joka julkaisi vuonna 2016 väitöskirjan suomalaisesta rakennuskannasta.
Huuhka spekuloi, että maaseudun arvostus saattaa nousta, jos maailmassa tapahtuu isoja ikäviä mullistuksia, kuten luonnonkatastrofeja tai suurten ihmismassojen liikkeitä. Ne voisivat tehdä kaupungissa asumisen tukalaksi.
"Tällaista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Tuulet voivat kuitenkin kääntyä ja maaseudun rakennusreservi tarjoaa mahdollisuuden omavaraisuuteen", Huuhka sanoo MT:lle.
Hän tähdentää, että rakennuksista on kuitenkin pidettävä huolta. Esimerkiksi maaseudulla sijaitsevat kakkoskodit voidaan ottaa helposti uudelleen asuttaviksi, mutta hylättyjen ja huonokuntoisten rakennusten kohdalla se ei ole realismia.
"Taantuvien alueiden tyhjentyvät kiinteistöt voisivat toimia vähintään rakennusmateriaalin varastona", Huuhka ehdottaa.
Satu Huuhkan mukaan rakennuskanta ja rakennettu maa-alue ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa myös muuttotappioalueilla. Hän törmäsi ristiriitaiseen ilmiöön ensimmäisen kerran toimiessaan Hämeenlinnan seudulla kyläkaava-arkkitehtina 2010-luvun alussa.
"Kunnissa ajatellaan, että uusien tonttien tarjoaminen on tapa, millä lisätään alueen vetovoimaisuutta. Maaseudun etu suurkaupunkeihin verrattuna voisi olla kuitenkin palvelujen läheisyys, eikä kaavoitetun maa-alueen laajeneminen edistä tätä tavoitetta."
Uusien kiinteistöjen rakentaminen ainoastaan tyhjentää olemassa olevia rakennuksia. Niitä puretaan harvoin, koska tontilla ei ole juurikaan rahallista arvoa.
Huuhkan mukaan kylänraittien keskeisillä paikoilla on usein tyhjillään olevia rapistuvia ja epäesteettisiä rakennuksia.
"Jos väkiluvun kasvua ei ole realistisesti näkyvissä, pitäisi miettiä, miten kylästä tehdään kaikille viihtyisä paikka. Kun maaseututaajaman keskeiset historialliset rakennukset pysyvät käytössä ja kylänraitti elävänä, myös identiteetti säilyy."
Huuhkan mukaan Suomessa puretaan rakennuksia Euroopan mittakaavassa innokkaasti, mikä ei ole ekologisesti järkevää. Hän toivoo, että rakennuksiin laitettuja luonnonvaroja käytettäisiin pidempään kuin muutamia vuosikymmeniä.
Määrällisesti suurin osa puretuista rakennuksista sijaitsee suurissa kaupungeissa, joissa erityisesti pienempää rakennuskantaa jyrätään tiivistysrakentamisen tieltä.
"Purkamisen sijasta kasvukeskuksissa kannattaisi muuntaa olemassa olevien rakennusten käyttötarkoitusta, laajentaa rakennuksia ja tehdä täydennysrakentamista tyhjille alueille", Huuhka sanoo.
Lue lisää aiheesta: Maaseudun taloyhtiöissä tikittää kansantaloudellinen pommi – "Suomessa on entistä enemmän paikkakuntia, joissa pankit eivät myönnä taloyhtiöille lainaa edes putkiremonttiin"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat