Valtion edustajana viimeksi Henna kuntaministeri Virkkunen virkkoi haastattelussaan (HS 8.9.), että ”hallituksen tarkoitus on se, että jatkossa kunnat omien verotulojensa kautta pystyisivät pyörittämään palvelutoimintaansa”. Tätä mantraa hoetaan nyt ympäri Suomea keskittämispyrkimysten pohjana.
Tavoite pelkästään kunnallisveroilla katettavista peruspalveluista on epärealistinen, esittävät Kuntalehdessä hallintotieteiden tohtori, oikeustieteiden lisensiaatti Kauko Heuru, dosentti, hallintotieteiden tohtori Erkki Mennola ja kunnallisoikeuden professori (emeritus) Aimo Ryynänen. Omilla verotuloillaan ei tule toimeen edes ministeri Virkkusen kotikaupunki Jyväskylä, kuntaliitoksista ja porkkanarahoista huolimatta.
Kaupunki kuittaa tänä vuonna talousarvionsa mukaan valtionosuuksia 134 miljoonaa euroa. Silti talous on raskaasti alijäämäinen. Miten mahdoton tavoite sitten on Jyväskylää pienemmillä ja syrjäisemmillä kunnilla esimerkiksi Itä-Suomessa – sen tajuaa jo tavallinen tallaaja, vaan ei Henna Virkkunen. Kartalla kaikki pelittää kivasti, kun sulkee silmänsä ja korvansa ympäröivältä totuudelta.
Lue enemmän – luulet vähemmän. Lue useampia lehtiä eikä vain oman paikkakunnan omaa ”pravdaa”, niin näkökulmasi laajenee Virkkusen visioita kauemmaksi. Kuntalehden numerossa 12 (27.9.2012) on asiantuntijoiden tekstiä kunta-asioista selkokielellä.
Suomen kaltaisessa erilaisten olosuhteiden ja kuntien maassa tarvitaan aina valtion rahoituspanosta valtion omien velvoitteiden toteuttamiseksi. Kyse ei ole mistään ”valtionavusta”, sillä sen enempää valtiolla kuin kunnillakaan ei ole ”omaa ” rahaa. Molemmat toimivat veronmaksajien varoilla.
Virkkusen perustelu oman kunnan tulopohjan riittävyystavoitteesta ei ole realistinen perustelu kunnat yhteen -hankkeelle ja pakkoliitoksille.
Kaisa Ropponen
lehtori
Varkaus