Pekka Puska alkoholipolitiikan vapauttamisesta: "Tämä kehitys ei mitenkään olisi suomalaisten ohranviljelijöiden etu"
Suomalainen alkoholilainsäädäntö toimii tällä hetkellä myös tuontirajoitteena.
Kansanedustaja Pekka Puska. Kuva: Kari SalonenKansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja ja keskustan kansanedustaja Pekka Puska ottaa kantaa uuteen alkoholilakiin MT:n Yliö-kirjoituksessaan.
Hänellä on alkoholimyynnin vapauttamisesta hyvin kielteinen kuva.
"Vaikutukset olisivat kaikissa suhteissa vastoin nykyhallituksen tavoitteita: Sote-säästöt syötäisiin, niukkoja poliisivoimia sidottaisiin yhä enemmän alkoholiongelmiin, terveyserot kasvaisivat, työn tuottavuus vaarantuisi ja haittoja lasten kasvuoloihin."
Puskan mielestä uudistusta lobanneet panimoteollisuus ja kauppa ajattelevat vain omaa etuaan valinnanvapauteen verhoutuen.
Miten uudistus vaikuttaisi maaseutuun? Maaseutukauppoja alkoholimyyntien lisääntyminen voisi auttaa, mutta turvallisuusongelmat ja alkoholin riskikäyttö lisääntyisivät.
Myös pienpanimoille vaikutukset olisivat kaksijakoiset: toisaalta omien tuotteiden myynti vapautuisi, toisaalta kansainvälinen kilpailu lisääntyisi.
"On yleisemminkin todettu, että vahvojen oluiden salliminen Suomessa vähittäismyyntiin avaisi markkinat kansainvälisten suurpanimoiden usein yli viiden prosentin massaoluille. Onkin sanottu, että 4,7 prosentin raja on eräänlainen tuontisuoja suomalaisille oluille", Puska huomauttaa.
"Asiassa voimakkaasti lobanneen Panimoteollisuusliiton suhteen on muistettava, että liiton suurimmat jäsenpanimot ovat kansainvälisten suurpanimoiden omistuksessa."
Alkoholipolitiikka on iso kysymys myös suomalaisen maatalouden kannalta. Suomi menee vastavirtaan lähialueiden kiristäessä lainsäädäntöä, Puska arvioi.
"Vahvoja oluita kauppaan ajavat sanovat usein, että tämä on ensimmäinen askel alkoholipolitiikan vapauttamisessa. Kysyttäessä muun muassa kaupalta, mikä on seuraava askel, he yleensä sanovat, että viinit kauppoihin. Tällainen muutos johtaisi, paitsi vielä lisääntyvään alkoholin kokonaiskulutukseen, ilman muuta myös kulutuksen painopisteen siirtymiseen oluesta viinien suuntaan", Puska kuvailee.
"Euroopassa lienee viinin ylituotantoa noin 1,7 miljardin pullon verran. Viinien tulo seuraavana suomalaisiin kauppoihin vyöryttäisi tätä viinijärveä Suomeen. Tämä kehitys ei mitenkään olisi suomalaisten ohranviljelijöiden etu."
Koko yliökirjoitus maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat