Lapset aloittavat Suomessa varhaiskasvatuksen entistä nuorempina — Alle vuoden ikäiset päiväkodeissa harvinainen näky

Varhaiskasvatuksessa aloittaminen alle vuoden iässä on Suomessa harvinaista. Sen sijaan kaikista alle 2-vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli viime vuonna jo noin 43 prosenttia ikäryhmästä eli vajaat 20  000 lasta, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Heidi Sairanen.

”Alle 1-vuotiaita oli yhteensä 279, mutta tämä kertoo ainoastaan tilastointipäivän (vuoden viimeinen päivä) tilanteen eikä siitä voi vetää suoraa johtopäätöstä, kuinka paljon 0-vuotiaita oli varhaiskasvatuksessa koko vuoden 2023 aikana, Sairanen tarkentaa.

Sairasen mukaan lapset aloittavat varhaiskasvatuksen Suomessa nykyisin entistä nuorempina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan vuonna 2022 toteuttaman Perhevapaakyselyn mukaan pienten lasten isät ovat äitejä valmiimpia laittamaan pienempiä lapsia varhaiskasvatukseen. Kuitenkin vain kuusi prosenttia isistä ja neljä prosenttia äideistä piti alle vuoden ikäistä lasta valmiina varhaiskasvatukseen.

Alle 30-vuotiaat, esikoisten vanhemmat sekä korkeasti koulutetut ja paremmin toimeentulevat olivat muita yleisimmin sitä mieltä, että lapsi on valmis varhaiskasvatukseen viimeistään 1,5 vuoden iässä.

Vielä vuonna 2019 Kelan Äitiys- ja perhevapaakyselyssä pienempi osa vanhemmista ajatteli alle 1,5-vuotiaan lapsen sopivan varhaiskasvatukseen, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula.

Itä-Suomen yliopiston professori Päivi Pihlaja tutki aihetta vuonna 2018, ja silloin 13 kuukauden ikäisten lasten äidit perustelivat lapsen kotihoitoa esimerkiksi seuraavanlaisilla näkemyksillä: lapsen on hyvä olla kotona, haluan hoitaa lasta itse, työn ja kodin yhteensovittaminen on hankalaa tai perheen talous mahdollisti kotiin jäämisen.

”Varhaiskasvatukseen osallistumista sen sijaan perusteltiin sillä, että työ mahdollisti työn ja kodin yhteensovittamisen, työ oli enemmän kuin vain tapa hankkia rahaa, esimerkiksi isovanhemmat osallistuivat hoitoon tai perheen tulot eivät riittäisi, mikäli äiti olisi hoitovapaalla. Ne, jotka tekivät pätkätöitä tai joilla ei ollut vakituista työtä, menivät aikaisemmin töihin.”

Pihlajan mukaan varhaiskasvatusvalintoihin liittyy herkästi vanhempien syyllistämistä – ja erityisesti silloin, jos varhaiskasvatus aloitetaan oletettua aiemmin. Kuitenkin tutkimusten mukaan se, että lapsella on useampia turvallisia aikuisia myös kodin ulkopuolella, on psyykkistä kehitystä suojaava tekijä.

Jos lapsi on pitkään kotona, Pihlaja suosittelee pitämään huolen siitä, että lapsi saa olla jo alle 3-vuotiaana myös muiden lasten seurassa.

”Lasten tarve saada muiden lasten seuraa ei ala vasta esimerkiksi 4-vuotiaana, vaan tutkimusten mukaan jopa 2-vuotiaana aloitetut, pysyvät kaverisuhteet suojaavat lapsen mielenterveyttä.”

Pihlaja huomauttaa, että varhaiskasvatuksen aloittaminen olisi hyvä tehdä varsinkin hyvin pienten lasten kanssa mahdollisimman pehmeästi. Huoltaja voisi olla esimerkiksi 1–2 viikkoa mukana varhaiskasvatuksessa tukemassa lasta, kun hän tutustuu uusiin tiloihin, työntekijöihin ja toisiin lapsiin. Tällä tavalla uusi ympäristö ei tulisi täysin kulttuurishokkina, kun lapsi jää ilman huoltajaa päiväkotiin.

Varhaiskasvatuksen mahdolliset riskit eivät liity niinkään lapsen ikään, vaan enemmänkin siihen, onko yksikössä riittävästi ammattilaisia ja pysyvä henkilökunta, kertoo Pihlaja.

”Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on liian vähän opettajia, mutta onneksi tähän on saatu lisää määrärahoja ja tilanne toivottavasti paranee tulevaisuudessa. Alle 3-vuotiaiden kehitys etenee hyvin nopeaa vauhtia, ja siellä todellakin pitäisi olla korkeasti koulutettuja varhaiskasvatuksen pedagogiikan ammattilaisia. Varhaiskasvatus ei ole vain olemista, vaan jokainen päivä on oppimista.”