Mehiläisparvi ilmestyi pihapuuhun ‒ näin hoidat sen pois pihasta

Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisääntyä, ja aina silloin tällöin jokin parvi lähtee pesästä karkuun. Emon parveiluherkkyys, pesän tilan ahtaus sekä vallitseva säätila voivat laukaista liikkeellelähdön.

Ikaalislaisella Rami Heikkilällä on menossa 31. vuosi mehiläistarhaajana. Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtajana toimiva Heikkilä on perehtynyt mehiläisten elämään.

”Sanon aina, että jos lentomehiläinen ei pääse tekemään hyvää niin se tekee pahaa. Eli jos se ei esimerkiksi 2‒3 sadepäivän vuoksi pääse tekemään työtään, se saattaa laiskistua”, Rami Heikkilä kertoo.

Käytännössä se tarkoittaa, että lentomehiläiset tekevät emokennon, johon ne tuovat munan ja alkavat ruokkia sitä emoruualla. Emo kehittyy noin 16 vuorokaudessa. Kymmenennen vuorokauden paikkeilla mehiläiset vähentävät vanhan emon ruokintaa, jolloin se lopettaa muninnan.

Eräänä kauniina päivänä lentomehiläiset ja vanha emo lopulta päättävät lähteä pesästä. Uusi emo syntyy muutaman päivän kuluttua ja aloittaa muninnan parittelulennon jälkeen.

”Jotkut mehiläiset ovat parveiluherkkiä. Ominaisuus siirtyy emon perimässä. Siksi tarhaajan on pyrittävä valitsemaan emo, jolla tällaisia taipumuksia ei ole”, Rami Heikkilä kertoo.

Perimässä siirtyvä parveiluherkkyys on ensisijainen syy mehiläisten parveiluun, jonka parin kolmen päivän sadejakso voi käynnistää. Ryhmä voi lähteä liikkeelle myös, jos pesä käy ahtaaksi.

Mehiläistarhaajat käyvät yhdeksän päivän välein tarkistamassa, onko pesässä parveilun alkua. Pesän suuaukolla oleilevista mehiläisistä kertyvä ”roikkuva parta” kertoo, että mehiläiset laiskottelevat.

Jos parveilukuumetta esiintyy, pesään pitää tehdä tilaa viemällä tyhjiä laatikoita. Samalla on katsottava, että emolla on tilaa munia. Tekemällä jaokkeen voi pesiä lisätä hallitusti.

Rami Heikkilä vakuuttaa, että pihapuuhun asettunut mehiläisparvi ei ole vaarallinen, ellei sitä ehdon tahdoin lähde tökkimään tai kivittämään. Mehiläiset kerääntyvät kasaan puun oksaan ja tarkistavat, onko emo mukana. Muiden odottaessa tiedustelijamehiläiset etsivät uutta pesäpaikkaa.

Jos parvi saa olla rauhassa, se siirtyy tuntien tai viimeistään muutaman päivän kuluessa sopivaan pesäpaikkaan, joka saattaa olla esimerkiksi jonkin rakennuksen savupiippu.

”Olisi tärkeää, että parvesta ilmoitetaan alueen tarhaajille mahdollisimman nopeasti ennen kuin ne ehtivät asettua taloksi epäedulliseen paikkaan”, Rami Heikkilä sanoo.

Helpoiten ilmoitus tavoittaa lähialueen tarhaajat Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimen kautta. Sen numerossa 050 3444 297 vastataan soittoihin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mehiläistarhaajat päivystävät ympäri Suomea, ja pyydettäessä joku alueen tarhaajista tulee hakemaan parven.

Mehiläiset voivat tehdä pesän onttoon puuhun, ladon katon alle tai savupiippuun. Eriskummallisin paikka, mistä Rami Heikkilä on noutanut pesän, oli hirsitalon madalletun katon ja vanhan katon välissä. Niin suojaisessa paikassa pesällä olisi ollut hyvät mahdollisuudet talvehtia.

Lue lisää:

Hyviä uutisia mehiläisistä: Viileä kevät ei haitannut pesien kehitystä – tästä syystä koleudesta voi olla pörisijöille jopa etua

Tiesitkö, että mehiläiset rakastavat violettia väriä? Näin luot pörriäisille keitaan puutarhaan